torstai 20. toukokuuta 2021

Nyt tuloo kuulkaa paras. Taisi uffolaaneen suuttua ?

 20/5-2021.

Ekku Mattila.

Aikamatkaaja.

Clairvoyant.


Nojopa  ny.....

Kävelin   tunti sitten tuolla meirän  entisillä   pelloilla joita ny hallittoo  J. Kalliomäki ja  ,kuinkas   ollakaan,  mieleeni   tuli vanaha, taikka ei  kovinkaan  vanha  tapahtuma noin  6  vuoden takaa  ja jonka mä teille  ny tässä  kerron.  Ottakaa  hyvä  lukuasento. Olkaa hyvät.

Tästä meirän tuvasta  on mettän   reunaan noin   600 metriä. Siitä alkaa  aika  tiheähköä  kuusi/mänty-risumettää  ja  se  jatkuu    kartan mukaan  melekein  Jalasjärvelle saakka.  Yksi  talvi  1992  siellä hiihtelin ja  voihan poijaat...mä eksyin ja pahasti.  Meni  kolome  tuntia  kunnes löysin Tokerotien, jossa  on se  vanha lentokenttä ja siitä  osasin kotio. Laskin kartasta  myöhemmin että olin ollut ainakin  15 km päässä umpimettäs ja  tottakai   väärään suuntaan  vielä.

Noh asiaan  pulisija:  Tein 1993  useita  mökkejä, niin muksuille kuin myös   isommillekin immeisille.  Yhden  tuumasin jättää myymättä  koska  ajattelin  raahata  sen traktorilla  tuonne mettän reunaan,  tälle puolelle  ojaa ja niinpäs  sen  sitten  teinkin ja  vuosi oli    2015 Helemikuussa.  Sieltä mökistä  olisi ollut hyvä  luurata  pelloilla  liikkuvia mettäneläimiä juu.

Noh...Maaliskuussa  2015   sinne illalla    22,00   paikkeilla  kävelin evastä mukana  koska  oli mielessäni  että   nukun  siellä aamuun   saakka  ja  siis  puisen laverin päälle  makaamaan. Toisella  korvalla, se joka on paree,  koetin kuunnella  mitä mettäs/pelloilla  tapahtuu, mutta  hiljaista  oli  luonto. Noh  niinhän  siinä sitten kävikin että  tuumasta  toimeen, vaatteet  yllä   sänkyyn  ja pari    paksua  filttiä  päälle  ja   ei mennyt  pitkäänkään kun  otin ja nukahrin. ..XXXxxXXXxxXXxx....

Häh....??!!...tuumasin....että mitäääh ??????...taivaalla möllötti  senverran kuuta  ettei se mökki ollut  sysipimeä vaan sellaaneen  pualivalooneen ja  selvästi tunsin  että joku peijooni  mun peittoani  nykii. Ensin ajattelin että  vaimohan  se.......ei  osannut nukkua yksin, vaan  tunkoo mun peiton alle  ja  silmäni  kokonaan avasin.......Jos  täs  olis pyhä Raamattu, niin käteni sen päällä  vannon:

Laverini vieressä vasemmalla puolella  seisoi  noin  meeterin/toista  pituuneen  käppänä jolla  oli  punaasen/rusahtavat  vaatteet  päällään. Sen naamaa  en eroittanut mutta  .......???!!   .se  koetti nostaa  mun peittoani ja   tunkea  samhan  sänkhyn  mun kans. Voihan aaaataanaaaa...!!  kun mä  jollakin  lailla jopa peliästyin kun havaattin ettei se  vaimoni ollu, vaan joku  kumma  olio  ja salamana   ryntäsin  mökin  ovesta pihalle...sukanlavas.....siis  ilman  kenkiäni, jokka oli  sen oven  vieressä. Syrämeni hakkaas ainakin  sataa, jossei eneekin ja meni  minuutin kaks  ennenkuin uskalsin  kurkata  mökkiin, muttei siellä ketään ollu. Sängyn peitot  olivat sikin sokin  pitkin lattiaa ja osa  retaji  ovenkin  ulkopuolella.  Nopiaa  päällen puin  ja  sukat  märkänä  hiippailin  tupaan,  vähän nolonakin ja vasta  aamulla  vaimolleni  tapahtuman kerroin.

Nyt tuloo se  hmmmmm??....tärkeä  juttu: Olin aivan varma että itte pääpirun pikkuapuulaaneen tummanpunaasis  kamppeis sinne  mun mökkiini   tunki  , ties mitä meinas, jos se oli  natu, niin  samana  aamuna  paloasemalla  soitin...."  Päivää.....Mattila  täällä  ..asun  Aronkylästä noin  6 km päässä  ja  meirän yhteen leikkimökkiin, joka on talosta  600 metrin pääs  pellolla , on  jesuksen  supikoirat päässyt  kuseskelemaan pitkin sen  seiniä ja nyt  se mökki haisoo    niin    tottajumalauta  pahalle, että  saanko sen panna sen niinkuin palamaan"?......ja niin sain luvan, paikan tarkasti  ilmoitin, naapureillekin soitin  että tietää mikä siellä  pellolla  kohta palaa,  bensaa  nakkasin sinne  mökkiin sisälle ja  oven raosta  palava  tulitikku perään.....Sfuuuuuuuuuuufstps....vaan kuului.  Ikäänkuin  kiusaksi  siihen mökkin kerkes tulla niin kova  paine että  ovi tökkäs  mua  poloveen joka oli kipiä monta  iesuksen   päivää, iltaa  sekä yätäkin.

Noh  ny   tuloose  paras ja tavallaan aasinsilta  tähän koko piiitkään  tositarinaanni: Tuolla  kohtaa  mettää ja sen yläpuolella  on koko tämän ajan, jonka moomaa ,  30  vuotta  tässä  asuneet,  näkynyt  kaikenmaailman  kummia  juttuja. Välkkyviä palloja, ilmassa  köllöttäviä  mustia  kohtia jokka katoaa kun meet lähemmäksi niitä  tutkimaan. Vuonna  1992  sain    videokamerallani  kuvatuksi  10 minuutin  ajan saman mettän yläpuolella olevaa  kullan väristä puolipalloa, joka  suureni ja pieneni  sekä  sitten katosi. Samoin teki  aatana  se  videokasetti (VHS) jonka lähetin Juha  Af  Krannille kun pyysi sitä  että saa  sen tutkia.  Kasetti  katosi kun  Kuppa  Töölöstä  . Tämä on kuulemma  yleistä ja  samaa tapahtuu pitkin muuta maailmaa.  Uffotodisteet  katoaa.

Siis:  Se  puna/ruskea  pikkukäppänä  saattoi  olla, ei suinkaan  pirun  pikkuapuulaaneen, vaan   humanteri  tuolta  jostakin  avaruuksien   äärettömyydestä. Jos sillä oli  kylymä ja  tuumas että meenpäs  Ekun viereen  lämmittelemään  ja   mä   karhasin  sen    lumiseen mettään.?  Sanokaas  tekin ny jotakin ?......

Ekku Mattila.