lauantai 1. toukokuuta 2021

Plätyn paistamisesta Wanahaa aikaa (taas) pukkaa.

 1/5-2021.

Ekku Mattila.

Aikamatkaaja.

Clairvoyant.


Kuten huomasitte niin  paistelin  lättyjä   toista tuntia ja  , kas kas,  taas  alkaa Wanahaa entistä aikaa  pukata. Ny  mennään   vuoteen  1973, kans  kevääseen   ja  suunnilleen  samaan aikaan kun nykkin. Olin  parisen  viikoa  ennen  "joutunut  avioero-onnettomuuteen"  jonka  yhteydessä  olin jäänyt  kokonaan ihka yksin Helsingin  Kalliossa  olevaan  yksiöön, Porvoonkatu   5-7  b  63. Juu. olin silloin , koska  aina oon tykänny plätyistä/hilloa, niitä pastellut  ainakin  3  tuntia ja  niitä oli kertynyt  umalatoon  läjä....kun ovikelloa  joku  rimputti  ja  avaamaan menin.

Siellä   oli  mun  nuarin  velpoika senaikaisen  morsmaikkunsa kanssa ja  kylään  tulivat  . Nooh peremmälle  kutsuin ja  he  tuli.......elevetti...molemmilla  ristuksen suuri sikaari  suunsa pielessä  ja  savu,  voi  iesus  sentään. !!  Enoo koskaan  tykänny  , varsinkaan  sikaareista jo niiden  pahan  hajun takia. Mulla oli   vuoteen  1969  piipputupakkahimo ja  kun ostin   parasta  plaatua, niin  melkein jokaaneen  kehui  sen piipputupakan  tuoksua. Muistan  yhä että se piipputupakkarasia, jota aina  käytin  maksoi   90  markkaa  ja  soli  aika palion. Noin   viikon  palkka juu.

Noh..antakaas kun mä jatkan. Viarhat   savutti sitä pahanhajuista  sikaariaan  pitkin  sitä  yksiötä ja  arvakkaapas  miten nopiaa  koko  huone  oli  savun   peitossa??   juu....muutamassa  minuutissa. Kun  se  naisimmeinen  huomasi  mun plättykasan, niin  sitä kovaa  kyyttiä syömään johon  mun velpoikakin  yhtyi.Ennyt  ihan tarkkaan muista, miten palio niitä plättyjä katosi heitin napaansa, mutta  palio  kuitenkin , mantsikkahillokin   meni  melekeen kaikki  ja  kuului   muutama  vahva  röyhtääsy , näkemiin  ja he  lähti kun Annikki  Tähti.

Ja...ja.....aiaiaiaiaiaiaiaiaiaiiii !!!!!!....tottaumalavita  niiren polttamien  sikaariensa  paha   haju  tarttui  siihen jäljellä  olevaan plättykasaan ja  pilalle  ne  tottakait   meni. Ei niitä  voinu  hullukaan  syärä. Emmäkään  vaikka  oon vissiin  vähän  pling. Hammastani purren  kiikutin ne  rakennuksen  alakerrassa  olevaan  roskalaatikkoon, pläts  vaan  kuului. 

Kaikkea  sitä  tullahtaa mieleen, mutta  mulla on  torella  hyvä se..mikäs  se  ny on....se...se...ainiin  muisti.

Ekku Mattila.