8/12-2021.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤¤¤
Jäi tuossa viimeisessä jutussani senverran "sota-ajat" päälle, räjäytyksineen, että jatkan vähän samalla linjalla . Kun olin 14 ikääneen, 1960 hain ja pääsin Lapualla pirettävään laturikursille jokka oli sellaasessa keltaasessa koulussa , aika lähellä kirkkua. Tottakait kurssista pirin jo sen takia koska Isäni oli ammatiltaan laturi ja sen puitteissa ollu mukana kun hän työkseen kivi räjäytteli siellä ja täällä.
Sitten kun SA:ssa , 1964 jälkeen ,sain lisää "koulutusta" alan juttuihin ja kun siviilielämä koitti niin moni, jokka oli kuullu ettoon ammattilaturi kysyi että tuukko Ekku präjäyttämään sen ja sen kiven joka on pahasti tiellä pelloilla ja yksi aamu Heikkilänkyläs asuva J.Kalliomäki soitti ja niin mää menin sinne hänen pelloille, Hämeshavusen tienhaarasta , soratietä, Kauhajärveä kohti, noin 5 km.
Ja siellähän soli, aatanan suuri kivenmöhkäles. Ainaskin kolome meeteriä korkia, eneekin leviä ja keskellä peltoa. "Poraa sen keskelle pualiväliin reikä koneella, 5 senttiä leviä ja soita sitten mulle"..mää sanoin...ja niin kului viikko kun J soitti. "Sattumalta" mulla oli tynyä, tiesmistä jääny,...(,hmmm.)..noin 3 kilua, rullan aikatulilankaa, nalleja ja tulitikut kans ja kiven luakse mentiin.
Tuumasin että kun lähellä eioo asukkaita, ainakaan 500 meeterin päässä ,niin tökin tynyn siihen reikään varovaisesti, 2 kilua ,joukkoon mukaan 2 meeterin tulilanka jonka toisessa päässä oli se nalli , varovasti täkkäsin reijän hiakalla ja...ja.ja..ja.....tilitukulla, eiku tulitikulla panin tulikangan toisen pään sihisemään ja jumalatoonta haipakkaa juastiin J. kansa peräkanaa noin 100 metrin päähän suuren koivikon reunaan, ojanpualelle ja meidän turvanaan oli J. suuri traktori......
Siellä me oltiin kyyrys kun soran aikana pommitukses ja orotettiin koska.......??....ja tulihan se..!!!
PUUUUUUUUUUUMMMMSSSS.....meidän päitten yllä oleviin koivunrunkoihin alkoi sataa vaikka mitä, etupäässä kivenpaloja, maata, tikkuja, kaarnaa ja voiettä ne kyyristyttiin entistä matalammaksi. Kun ropina lakkasi niin me naamat valakoosina savuiselle pellolle käveltiin, isojen ja pienempien kivenmurikoitten välistä, niitä J sitten siirteli traktorilla monta päivää ,joista suurin painoi jopa 900 kiloa. Justja just sen jaksoi raktorin erukauha nostaa, sanoi J.
Se jättikivi oli karonnu kokonaan. Sen kohoralla oli aika isohko monttu ja sen peittämisseen J:ltä meni pualisen tuntia. Räjäytyksestä syntynyt paineaalto irrotti erään talon ulko pyykkinarulta verhat maahan ja matkaa siihen kohtaan oli melekeen 600 meeteriä. Niinja se sienipilvi kohosi suaraan ylös, ei ny ihan Hiiroosshimaan tyylin, mutta kuiteskin ja se räjäytysalue haisi soralle monta päivää.
Ainiin....J:iin traktorista meni rikki sen pellon pualaaset klasit ja voi että J: tä itutti.
Ekku Mattila.
