15/12.2021.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤¤¤¤
On aika jännä juttu.....ja huomannut sen viimevuoden syksystä saakka ,mutta miettinyt että "uskallanko" kirjoittaa siitä nettiin/bligiini. Nimittäin on aika paljon immeisiä jotka jo aika pienestäkin "kummasta asiasta" , jonka kuulevat/lukevat jostakin ja antavat heti suoralta kädeltä toisesta ns pöpin leiman. Vaikka minä jo tähän ikääni, kohta 76 vuatta, olen elämäni varrella tottunut joidenkin käkätykseen/räkätykseen, niin siitä huolimatta meinaan kirjoittaa tästä "kummasta" asiasta. Suurin syy niihin käkätyksiin on jumaaltoon kateus, kateus , siis sanalla sanoen tyhmyys ja on aika eikoista että juuri kateus on Suomalaisten tauti. Toisaalta sehän alkoi jo vanahasta ajasta, silloin kun maapalloa asutettiin ja joen rannalla oli uhritulta polttamassa Kain ja Abel veliekset. Jumala rupesi kehumaan Abelin uhritulta nätimmäksi mikä on Kailla ja tästähän Kai otti ja suuttui kateuksissaan, lyörä sivalsi veliensä pään irtipoikki. Tums.
Ainiin...nopiaa siihen itse asiaan Ekku ja se tuloo tässä:
¤¤¤
Meidän huusholliin tupsahti , Toukokuun alussa, tänä vuonna, ihan viaras kissi jostakin kyliltä, sellaanen valkooneen etupäässä ja jumattoman arka . Aluksi sille piti viedä ruokaa kupilla autotallin eteen, sitten vähä lähemmäksi meirän tupaa, ensin portaille ja pikkuhiljaa se rupes tulemaan tupaankin, mutta kun oli syönyt, niin kovaa nau-untaa päästellen halus taas ulos pihalle. Syliin sitä ei voi ottaa edellenkään ja jos meinaa alkaa heti raapimhan. Kissi on yliarka sekä sillai,ettensanoisi ja sanonkin vähän sekopää....(hyvin sopii tänne..köh)
¤¤¤
Noh....huomasin syksyllä jännän asian tuossa kississä, jota me sanotaan Miisuksi. Varsinkin Syyskuussa, kun meirän taivaalla alkoi näkymään niitä uffoja, kuten tänäänkin sain kuvatuksi, Miisu ei meinannut millään päästää mua tuonne pellon etueunaan taivasta kuvaamaan. Se meni ihan mun eteen, naukui torella kovalla/kummalla äänellä, melkein hysteriisesti jopa ja muutaman kerran jäi mun jalkojeni päälle makaamaan pitkin pituuttaan ja huusi....ja naukui, oudolla äänellä. Sillä oli tavaton hätä ja pelko....estämään mun etenemiseni.
¤¤¤
Mutta minäpäs en kissiä ns totellut vaan menin ja otin muutamia kuvia meirän tuvan/pellon yltä ja sitten kattomaan/suurentamaan niitä tänne vintin pöytökoneelle. Ja kaskaaskakskaskaskas...!! Juuri ne kuvat, joita otin kissin "vastuksesta" huolimatta olivat niitä kaikkein mahtavimpia.!!! Myös sen huomasin koska olen aika herkka ihimislapsi, että niiden "jännien" kuvien aikana olin tuntevinani taivaalla jonkunlaista "kutinaa" niskassani, lievää pelon/varovaisuuden tunnettakin.
Ja nyt... Sanokaas te siellä..onko meirän kissi jonkunlainen "suajelija" jostakin joka on tänne juuri sitä varten tullu, etten ihan päätäpahkaasesti ryntää tuonne pellolle kuvaamaan ? Ja jos on niin eikös ja juu, se tarkoota sitä ettei ne kaikki, jokka tualla taivahalla liitelee, olekaan ns hyväntahtoosia olioita ja josta meirän mirri yrittää varoittaa.
Mitäs sanotta ?
Ekku Mattila.