4/7-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Clairvoyant.
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Huomenta-päivää: Olin parin tunnin Jalasjärvireissulla, vähän siellä ja täälläkin, sinne ja tänne ajelin autolla ja kaskas.....taas alkoi aikamatkaajan mieleen tullahtaa asioita/tapahtumia. Siis:
Vuonna 1985 muuttaa pätkäytin Jalasjärvelle Hesan läheltä ja uudessa asuinpaikassa tapahtui vaikka mitä. Niistä olenkin ennenmmin jo kirjoitellut, samoin tästä seuraavasta tosiasiasta, joten pitäkää ittestänne kiinni:
Meirän vuokratalomme aika lähellä asusteli ja oli asunut vanhapoika, noin 60 suunnilleen ja meistä taisi tulla kaverukset. Nimittäin kun hän kuuli, sanotaan miestä vaikka Ossiksi, että olen noita-parantaja-tietäjä ja vaikka mikä, niin tuli melkein joka päivä meillä käymään ja toi aina tullessaan ison valkoosen kynttilän. Joku päivä kun ryssät valtaa taas Suomen , niin sähkö loppuu ja tarvitaan kynttilöitä paljon.
Nooh: kerran kun olin lenkillä juoksemassa hänen talonsa ohitte ja Ossi oli tupansa pihalla, huusi että tuukko Ekku tänne kaffille ja mä sanoin että tuun ja niinpä menin. Talo oli suurehko, kakskerroksinen sellaanen punamullalla maalattu, pihassa kaks aittaa sekä joku liiteripuu, eikun puuliiteri. Ja siis tupaan mentiin. Isoon tupakeittiöön, jollainen yleensä sellaasien mallisessa talossa oli ja pöyrän ääreen mä istahdin.
Ihmettelin kun suuren pöyrän joka kulmalla oli leveät laudat lattiaan saakka ja niiden toinen pää oli naulattu pöyrän kanteen kiinni. Luulin ensin että ne on sen takia ettei pöytä kaatuule, mutta kylläpäs pahasti erehdyin. Ossi kaatoi mulle kaffia aatanan paskaaseen isoon emalimukiin ja itte noukki likaasesta asiasta kouraansa paskaasia sokurinpaloja, jokka pudotti mun kuppiin, ison pullanpalan antoi mulle joka oli kuiva. Ja niin ruvettiin kaffista nauttimaan...ääh.
Kunnes: iiiiiigf...iiiigf...iiiiiiiiihgdf...iiiiiiiiiiikshsgf.......alkoi kuulumaan vikinää mun kinttujeni läheltä ja kun alaspäin lattiaa kohoren vilikaasin niin voihan aatana...lattialla, pöydän alla ja sen sivuilla liikkui vikkeliä........rottia...niin juuri ROTTIA.....ne kiiparoitti todella nopiaa niille tarkoitettujen lautojen avulla, pöydälle ja alkoivat noukkimaan sokerinpaloja siitä vadista sekä nakertelemaan kuivia pullanpaloja..
"Noniih pikkukullat..sanoi Ossi...tulukaahan nyt syömään.....tulukaahan ny.....meillön vieras.....son Ekku naapurista......moikakkaa ny Ekkua......mitäs Antti......jahaas siellähän Veikkokin on.....missäs Oiva luuraa......ahaaah..... tuppas sinäkin ....tuu ny.."
Ja voiettä mulla oli sitten "hauskaa". Kaffikin alkoi maistumaan rotan kuselle, ne sokurinpalakkin kans, sekä pullassa oli jännä makuvivahde. Ja Ossi kertoili: noiden rottien nimet keksin mun kaukaasten sukulaasten takia...ne teki musta , taikka tästä asunnosta, joka niiden mielestä oli sottaaneen, viranomaisille valituksen...ei se menny läpi....sen takia nyt mun rotilla on niitten nimet.....Veikkoooooo.....mihin sä ny.........Aaanttiii....otakko lisää sokuria.....
Humptsps: minä kiitin kaffista ja lattialla vilistäviä rottia väistellen menin talosta ulos. Kaikkea sitä tuleekin mieleen kun autolla ajelee.
Ekku Mattila.
Niinja.....en toista kertaa sinne menny. Vaikka muutaman kerran kutsuikin kylhän.
