lauantai 2. heinäkuuta 2022

Surullinen kyläkutsu 1982. Alahärmä ja Kauhava.

 2/7-2022.

Ekku Mattila.

Nasiiri.

Clairvoyant.

¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Päivää : Onpa ollut  aikamoisen kuumaa  viimeiset   viikko/toista ja sen takia en ole  naputellut  mitään tähän blogiini. Nyt  siihen tulee  muutos, jo sen takia , koska  luvattiin  Maanantaista  alkaen   ilmojen   viilentyvän. Siis:  tulkaapa mukaan  kahdelle  jännälle   tositapahtumalleni, joisa  ensimmäinen  oli/sattui  Kauhavalla  vuonna  1983  ja  toinen  noin  10    vuoden takaa:

Alahärmään  1982   tuli luokseni  vanhahko pariskunta ("Xokka")  ja  kertoivat  heidän tuvassaan  koko  ajan kummitelleen  ja kun lukivat  lehdestä  että  paikkakunnalle   Alahärmään on  muuttanut  "noita" niin  ottivat yhteyttä.......kun kuulin heidän  kertomuksensa niin  samaa matkaa  heidän kanssa  menin  kohti Kauhavaa ja  heidän asuntoaan.

Tupa oli  punainen ja  pieni. Kauhavan  lentokentälle  vievän  tien  ihan vieressä,  rautatien  ylikulkusillan  vasemmalla  puolella. Päätiestä katsoen. Oli  pikku  puuvarasto,  ulkona  leivinuuni, jossa  kuulemma kesällä  paistoivat  leipiä/muuta koska  itse  tuvassa  sellaista ei  ollut.  Mukaani  tuli  veljeni  Paavo  Seinäjoen  Hyllykalliolta.....ja siis   sisälle  tupaan kaffia juomaan.

Kaffipöydän vasemmalla puolella oli vanhahko  lipasto, ruskea, noin  metrin/toista korkea,  3 :laatikostolla ja minä istuin sen vieressä,  noin  metrin  päässä.  Melkein heti  kaffin juontimme alettuamme  tuvasta  kuului   TODELLA    kova pamaus, todella KOVA.  Rintaani koski pahasti. Sydämeni  kohdalle. Veljeni Paavo meinasi  lähteä karkuun  ja sanoin että   ei tartte  peliätä. Kummajaaneen  siinä vaan kiukuttelee.   Kummallisinta asiassa oli, siis siinä pamauksessa, joka aiheutti sen,että sen lipaston  ylin  laatikosto oli   työntynyt  kokonana  esille. Noin  5  sentin verran. Vielä oudompaa oli se  että sen  laatikoston, joka  oli ollut  koko ajan  lukossa,  sen  lukon kieli oli edelleenkin  ns  lukkoasennossa, siis  koholla. Koetin sitä painaa  takaisin  muttei se mennyt. Tässä  on avain sanoi  talon emäntä ja  sen  avulla  väänsi  sen lukon kielen takaisin alas,  työnsi laatikon  kiinni , lukkoon ja  pani avaimen  pöydälle.

Ja minäpoika  pyysin  lupaa  päästä tuvan pienelle  vintille ja sinne  nousin  kapeita   tikapuita. Eteisen sisältä.Vintti oli matala, noin  2 metriä korkeimmillaan   ja  sen  keskellä   oli  talon savupiippu/muuri. ......

Jaatkuuuuu:

Muurin edessä oli   tyhjä paffinen laatikko, ilmeisesti  kumisaappaiden   laatikko.  Sen  kansi alkoi  kohoilemaan hitaasti ylöös ja alaas, yyyylöös ja aalaas....toisestä päästä vaan.  Se  ikäänkuin kutsui  että nostappas Ekku   kansi ja  kurkkaa  sisälle  ja  niin  tein.  Sisällä  oli  vanha  kulunut  naisten  esiliina/vastaava, sellainen  kaunahtaneen  oloinen, sinisen -vaalea ja  sen otin käteeni, koska  laatikossa  muuta ei ollut. Avasin  ja  hämmästyin.

Vaatemytyn  keskellä oli  aikoja sitten  kuivunut  , ilmeisesi   rotan  taikka  kissin  raato. Täysin muumioitunut jo. Mutta.....tunnisti siinä   pienet jalat,  tunnistin pienet kädet, pienen  pääkallon, pieniä  luitakin näkyi. Kaikki  vajaan  10-15   sentiiä kooltaan.  Se  oli  lapsen  muumioitunut  luuranko. Pienen  lapsen. Jo  aikoja sitten sinne  laitettu. Kiedottu  vaatteeseen  ja  latikkoon  laitettu. kuin  hautaan.

Ja  alas menin se laatikkko  mukanani. Menin talon  pieneen puutarhaan.  Löysin lapion  jolla  kaivoin kuopan  lähimmän  omenapuun  juurelle ja sinne  varovasti laatikon laskin.  Siunasin  lapsen. .maasta sinä  olet  tullut ja maaksi sinun pitää jälleen tuleman... ja  sisälle tupaan menin.

Jaaatkuuuu..

Onko teillä lapsia  kysyin....??....kyllä  yksi  tytär joka  17  vuotiaana muutti  Helsinkiin asumaan  jo aikoja  sitten....meillä käy   harvemmin, on niin pitkä matka......harvemmin  käy meillä.....kyyllä..aika  harvoin....otatteko lisää kahvia......pullaakin  löytyy  lisää....kerma  pääsi loppumaan, mutta  maitoa  löytyy.......hienoa kun  pääsit  tulemaan  Ekku...hienoa.....pidetään yhteyttä.....eiii enää  haittaaa  tuo läheisen lentokentän melu....siihen  tottuu......non suihkareita......lujaa  menee  taivaalla, lujaa.

Jaatkuuuu:

Noin  kuukauden päästä  menin  uudelleen  talossa  pikimiten käymään.  Isäntä oli  kylillä  asioilla  sanoi   emäntä.....kylillä.....on......ja  emäntä itki kovin.   Sinä  tiesit  heti etkö vain?...tiesit.....enää ei  kummittele.....ihan rauhallista  on. Vintissäkään ei enää kolise  eikä   tuule.....näyttäisi  tulevan tänävuonna hyvä omenasato. Viis  puuta   meillä on.  Kiitos Ekku. Jumalan  siunausta. Jumalan.

Ekku Mattila.