sunnuntai 31. joulukuuta 2023

Voi että.....räjäytin 30 kiloosen atoomipoommin täällä ,mettän reunassa 1992..Oli se jumalatoon jytky. Palio enee sitä Timppa Soinin jytkyä..

 31/12-2023.

EKKU.

alias: Jukka  Pekka Mattila.

puh: 0466840923.

Nasiiri.

Meedio.

Clairvoyant.

¤¤¤

Iltaa  taas:  Pian on vanha ,  tosi -ittuumaaneen  vuosi  2023  takana ja  on tulossa , toivottavasti palio, palio, palio  paree, 2024, joten  taas  vanahoja  aigoga maa muistelen.

Nimittäin: Siihen  vanhaan  aigaan  sai vielä  kollata  kaatopaikkoja, noin vuoteen  1994, kun oikein lailla se  sitten kiellettiin  ja  voi poijaat ja miksei  flikkakkin....aina kun vein  kaatopaikalle  auton persekärryillä  romua   täältä,  puolikuormaa, niin  se on varmaa  se,että takaasin tullessa  mulloli   persekärry  ihan täynnä kaatikselta  löytämääni tavaraa ja kaikki  tottakait  hyyyviin  tärkeätäkin.

Kuten kerran  Lokakuussa  1992  tapahtui. Teuvan kaatiksella  mää  kollastin yks   Lauantai ja näin  mielenkiintoosen  paffilaatikon, joka  oli  monella  narulla  kiinni  pantu ja  tottakait mä sitä heti  avaamaan...ja olalaaaaaaaaaaaaaaaaaah..!!! Sielloli  vanahaa  ruskiaa   tynymiittiä monta  kymmentä  pötköä, kun sen täällö punnittin, niin vaaka näytti melekeen  30 kilua, yksi  tulilankanallilaatikkokin, sekä  itte  aikatulikankaa  monta  kieppiä.  Ei puuttunu  kun tulitikkuja......jees.

Ja kovaa  kyyttiä, ajoin, taikka  vaarooovaasti kotiani kohden, ettei  tynyt olisi  liikaa   tärähtäneet  ja molisin  päässy..jompaan kumpaan  olotilaan, taivaashen  taikka  helevethin.  Nimittän, minä  joka  kävin vuonna  1964   Lapualla    laturin paperit  ja  SA:ssa  lisää  oppia  niihin hommiin, niin  tiesin että  sellaanen vanha  dynamiiti, jossa  oli  eniten sitä nitroklyseriä, on  itun  vaarallista. Lisäksi   jos olisi  pakkaaneen niin enee pahee.jos sellaiseen  pötkylään vaikka iskee  vasaralla, niin......rippi saattaa  tulla..

Nooh. Asiaan  Ekku: Tänne  tallin  vintille sen  laatikon  kiskoin ja sinne  sen   unohdin.....mutta....pari viikkoa ennen  uutta  vuotta   muistin sen  tynylaatikon  taas ,sen navettaan  kannoin ja...rupesin  odottamaan....

Jakun tuli  viimeinen  päivä  vanahaa vuotta, kello  23,oo  nurkilla mä  toimeen  rupesin. Lasten  muavisella  pulukkakelekalla  vein   tuonne  mettän reunaan, noin  400  meeterin päähän  koko  tynylaatikon ja  jesuksen ison ja raskaan  vanahan   saunan  muuriparan. Maahan  laskin sen  tynylaatikon  ja sen päälle sen  muuriparan.

Ja: sitten,   otin yhyren  aikatulilankakiepin, jossa  on  lankaa  10 meeteriä ja  paloaika  tasan  20 minuuttia, ei yhään enee, eikä vähee. Langan  toiseen  päähän  varovasti  pukkasin  sen   tulilangan  toisen  pään , nostin varovasti sitä muuripataa ja sen pään jossa oli se  tynynalli langassa, varovasti  työnsin  yhteen  200  rammaasen   tynypötkön  sisälle ja koko  hoidon  muiden   tynypötköjen  sekaan......

Jaaatkuuuuuuuuu..

ja niin tuli ilta  tuli  ehtoo ja  kello  läheni  24,00....Soitin vielä naapuriin, Kiviniemen Paulille, joka asui  noin 2 km päästä meiltä ja muutamaan  muuhun paikkaan, mm  Kurikkaan , jonne on täältä  matkaa  noin 22 km ,ettei teidän kannata mennä maate   ennen  24,00, sillä saatatte  herätä jostakin  kumman syystä.......

Ja:    30 minuutin päästä   kääppäälin  pellolle  sen  atomipommin  viereen ja kelloa  rupesin  taskulampun  avulla luuraamaan....ja kun   kello  näytti   noin  20 vajaa  uutta   vuotta otin  taskustani  sellaaseen kaasusytkärin, jonka liekillä  panin  aikatulilangan toisen pään  suhajamaan....ssssshhhhhhhhhhhh..kuului ja  mää lähärin  kohti  kotia  ja  elämää.

Kunnes  aika tarkkaan  kello  ollessa   24,00...kuului  jumalatoon PUM...!!!! vaikka  olin  siitä atomipommista  400  meeterin päässä ja ulkorakennuksen nurkalla, niin  koko  maanpiiri  tärähti ja lujaa sittenkin.  Koko kylän jokaaneen koira ja  varmasti muutama  ihmiminen  huusi ja  räksätti ainakin  5 minuuttia  jossei eneekin ja  sitten  mää menin  tuphan, jossa  oli anoppikin  uutta  vuatta  viettämässä, naama  valakoosena  ja  tukka takussa.  Soli  säikähtäny  niinmaan  erkeleesti että   tottajumalavita. Haroi tukkaansa ja huusi  ....mikä   herranen aika soli..?.. kuulemma  talomme  patterit kalaji hetken  aikaa  oudosta  ja  keittiöstä sammui  valot....

Ja mua  kattoi  vähän  kummasti. 

Nooh....heti alakoi  meirän tuvan puhelin  soimaan....piriririririririririririiiririririiiiii....ensin  soitti se Kiviniemen Pauli, sitten  Marttilan Jaska  Kurikasta ja sitten  Jupe kans Kurikasta  ja muutama  muu.Yksi oli  Seinäjoen  Ahonkylän paikkeille, mun  tuttu  kans ja jokaaneen  kiljui...Ekkuuuuuuuu  peerkeleees.....mikä  soli....se  rähährys.... Pauli  kuulemma  oli  istunut  sänkynsä  reunalla  ja  valamiina  mennä maate ja kun  se  atomipommi  prääjhti, niin  tippus  matolle  perseelleen.......................Niinja..meidän  susikoira, Pomo  nimeltään  otti ja karkasi  kintut  vilistellen kylille  ja oli  piilossa jossakin  kaksi päivää. Katkaasi  juoksu-lenkki vaijerin  ja  viuuuuuuuuuuuuh.

Näin: 

emmäny  vissiin muuta  tänävuonna. Enää  ei mulla  oo  tynyä, muistaakseni .

Ekku Mattila.