keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Uffolaite meinasi ryästää Isäni 1973...

22/2-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Vaikka olen  tämän kertonut ainakin 2 kertaa  blogissani, mutta kun se on niin jännä/tosijuttu että toistan sen taas.
1973  taikka  74  ajelin moottoripyörällä  Hesasta syntymäkotiini Alahärmään  kyläilemaan ja olin perillä aamulla  jo noin  06,00  paikkeilla.
Ja....
Isäni seisoskeli  pihamalla , naamassa mustelmia ja selviä  raapooksia, tukka  sekaisin ja  silmät suurina.  Minä  heti ajattelin että  ohoh....onpas heillä ollut kova  riita. Siinä on kaksi  Härmäläästä ottanut tosissaan  yhteen , vaikka jo vanhempia  ovatkin. Mies ja nainen. Aviopari.
Härmälääset sisupussit.
Noh...isä mua vinkkasi  ja sanoi  duuppash duanneh pelholldeh ( tuuppas  tuanne pellolle ja mä tulin.
Isällä puuttui  tekarit suustaan.
Kun yhteen kohtaan päästiin, suunnilleen  100 metrin  päähän talosta, niin maata isäni osoitti ja alkoi kiireesti  puhelemaan. (nyt "suomennan")
" Eilen illalla  yhdentoista  maissa kävelin  pellolle, kuten mulla tapana on aina kesäisin ollut...(kuselle tottakait)...kun  Karin Olavin talon  kohdalla, joen  päällä...noin  30 metrin korkeudella  huomasin  kummallisen  kirkkaan lentolaitteen...soli sellaanen putkimaasen  näköinen....hitaasti liikkui...joen yläpuolella...vähän   niinku sikaari, mutta palio isompi...ja kun se pysähtyi  meirän rannan kohoralle, niin siitä tupsahti ainaskin kymmenen  sellaasta  kirkasta  valopalloa...ne lähti jokaanen  eri suuntaan....ja mä suuresti  näkymää ihmettelin...sitten en muista muuta kun  että mun pään yläpuolella  oli joku hökötys....ja äkkiä  havaattin suaraan  mun eressä  pienen   kääpiön, jolla oli hopian  värinen  haalari  ja se  suaraan mua johkun kiskomaan..mutta  panin vastaan niin perskeleesti...vaikka soli piäni niin  mua kuitenkin ilmassa  roikutti...hartioista kiskoi..ja  jossakin vaiheessa  olin nousemassa  suaraan ylöskin  taivaalle, mutta vastaan panin...olin ainakin  meeterin korkeudella....ja kyllä  me tapeltiin...sitten  se hökötys lähti  pois samoin se kääpiö eikä enää    muuta näkynyt...olen varma että se    lentolaite  oli Venälääneen    uusi lentokone ja ne meinas mut  vankiksi viärä.....Venälääneen soli...."
¤¤¤
Vaikka koetin vakuuttaa että  lentävä lautanen soli  ja se kääpiö  humanoiri, niin isä ei uskonut..."Venälääneen soli  ja  ne meinas  mut vankita".
Kun tarkemmin sitä pellon kohtaa siinä katselin, niin ainakin  kymmenen metrin, jossei  enemmänkin alalta oli peltoa myllätty...siinä kohtaa  oli taisteltu  tosissaan....ja kaiken huippuna pellosta  löytyi isäni tekohampaat , sekä  rikkimenneet   silmälasit.
Mitähän ne isästä  halus?  
Häh?

Ekku Mattila.


tiistai 21. helmikuuta 2017

Aurora se eilen taivaalla metelöi..

21/2-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Eilen noin kello 13,00 olin pihalla, kun taivaalta alkoi   kuulumaan  kovaa ääntä, sekä   outoa  huminaa.  Se otti korviin, sekä  koko  ruppiin, niinsanoakseni  ja ihmettelin  että missä nyt mennään....
Ja kukas taikka mikäs se siellä  jymisi...??!!....lentokone , suuntana  suoraan etelään , korkeus  suuri ja  ns jättövana  perässään. "Normaali"   matkustajakone lentää noin 11 kilomeeterissä taikka vähän ylikin ja  sen  eteneminen on aikalailla (vaikuttaa siltä korkeudesta johtuen)  hidasta. Myöskään  sellaisen moottoriääntä ei  kunnolla  kuule, vaan  jättövana  koneen paljastaa.
Mutta eilinen  oli aivan erilainen.
Ensinnä se  jumalatoon meteli/humina/kolina. Se todella otti koko elimistöön, melkein joutui henkeä haukkomaan.   Aivankuin  koneen moottori olisi koska tahansa hajonnut  ja  häkkyrä  suoraan maan kamaralle  tippunut.
Toiseksi  lentokone eteni niin  lujaa vauhtia, että  sen jättämä jättövana  suorastaan  pursusi sen perästä. Mielestäni näin maallikkona vauhtia  sillä oli  kymmenkertainen  normaaleihin matkustakoneisiin nähden. Jossei enemmänkin.
Jaahas  sitten mikä se oli?
Aurora......Amerikkalainen  lentokone, joka on aikamoinen  vehje. Ensinnä se pystyy lentämään jopa  40-60  kilometrissä  ja jopa  korkeammallakin. On tutkassa ns näkymätön, käyttää uutta teknologiaa  moottoreissaan , jokin sysäysmoottorijuttu, joka  liittyy  pienimuotoiseen  fuusioenergiaan, vähänkuin atomireaktoriin. Myös koneen nopeus on ilmiömäinen. 35-55 km /sekunnissa.!!. Tavallinen kuu/marsraketti vaatii  nopeudekseen  11  km /sekunnissa voittaakseen maan vetovoiman. Normaali kiväärinkuula etenee  noin 1 km/sekunnissa....
Aurora  jos mikä  todistaa ,että  sen kehityksessä/valmistuksessa  on varmasti  käytetty  talteen saatujen  lentävien lautasten  (UFO) teknologiaa.
On siinä poijaat  veheje.


Ekku Mattila.

maanantai 20. helmikuuta 2017

Jumala on..raha ei ole tärkeä..ja vihreä vaahto..

20/2-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Asuin   Alahärmässä  entisen hyppyrimäkimontun vierellä  1982-1984  syksyyn ja sitten muutin Keravalle. Knuuttilanraitti  3 muistaakseni, toinen kerros. Parvekkeelta näkyi  kivasti hautausmaa, sen kiviaita , sekä  hautaristeja kivipaaseineen.
Ja asiaan...
Luonani kävi Alahärmässä  noin  20-30 asiakasta  joka  päivä, kirjeitä tuli  useampi   kymmenen  päivässä ja puhelin  pirisi luuri  täristen.
Isäni  kerran piipahti, istui tuolille ja näin hän kysyi:
"Ihimisiäkös parantelet...mikä  niitä vaivaa...miksei mee lääkäriin...jaa  ettäkö paljonko  veloitat  sairhailta...?..."....."en ota mitään maksua sanoin....parantaja ei saa rahastaa  kyvyllään...rahaa ei saa ottaa  ...ei saa  ei saa ottaa yhtään...joskus joku  jättää  kympin kaksi pöydän kulmalle...raha  ei saa olla tärkein....ei raha ole Jumala  sanoin".
"Ja saatana  isäni  huusi....vai ettei raha ole tärkeä...juuri sehän se tärkeä on...Jumalaa ei oo ja raha on tärkein....raha..raha..raha...".
¤¤¤¤
Ja minäpoika  siitäkös innostuin  ja vastaan isääni panemaan...."Jumala on ja raha ei ole tärkein...Jumala on...Jumala on...raha  ei ole  tärkein...".....ja voi että meille syntyi  tavatoon riita. Huudettiin toisillemme naama  sinipunaasena , isäni  kovemmalla  äänellä ja minä jäin melkein toiseksi....kovaa isäni mölisi...kovaa  mölisi.....voi  sanoa että melkein huoneen taulut  seinillä vapaji......vihreää vaahtoa isäni suupielistä valui  rinnuksillensa...viheriää vaahtoa..
Huusi ettei Jumalaa oo ja minä huusin että on.
Sitten:::
Ja näin hän huusi....:
"Jos olisin  tiennyt kun olit äitees vattassa, että susta tuollainen  tuloo, niin  hellakoukulla  sut  irti olisin repinyt  "....  ryntäsi  asunnostani ulos , pihalle, jossa hänen pyöränsä puuta vasten nojaili, sekä  kovaa haipakkaa tielle. Kyllä  Väinö meni  lujaa.
Mun miälestä hän jäi väittelyssä  toiseksi.


Ekku Mattila.


sunnuntai 19. helmikuuta 2017

R.I.P on vakava paikka...

19/2-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Kuolleella (sanotaan häntä vaikka Erkiksi) oli  yksi veli (Ensio) ja hän oli  maannut  kymmenkunta vuotta ns Alahärmän vaivaistalossa...siksi  niitä siihen aikaan sanottiin. Vaivaistalo.
Vaivaistalo.
Vanhukset sekä  sairaat pelkäsivät   kyseistä paikkaa, koska  siellä vaan maattiin , ei ollut toimintoja , eikä heistä monikaan sellaiseen olisi edes pystyneetkään.  He makasivat vaan.   Ja odottivat noutajaa..
Noutajaa odottivat.
Erkki oli useasti käynyt  katsomassa  veljeään  ja sanonut kylillä, ettei koskaan tuollaista elämää itselleen  halua, mieluiten tappaa itsensä. Ensiolla oli niin paha vapinavika ettei esim lusikkaa  syödessään kädessä  vapisematta   pysynyt  pitämään.  Ruoka  lenteli pitkin pöytää ja siksi  häntä piti  ruokkia lapsen lailla.
Erkki alkoi huomaamaan itsessään samanlaisia vapinaoireita kun veljessäänkin ja siksi hän kauhistui.
Koska oli varma että   pian  hänenkin paikkansa on kohta  vaivaistalossa, niin.......odotteli muutamia kuukausia ja kun tuli   kesä ,  1973 , meni latoon haulikon kanssa ja ampui itsensä.
PUMF.  Äänen jonka minä kuuulin 1973.
Myöhemmin poliisien tutkimusten perusteella  Erkki  oli ampunut itseään mahaan , eikä heti kuollut, vaan raahautunut pitkän aikaa tuskissaan  ympäri ladon heinälattiaa. Kyntensäkin oli katkaisut pahasti ja hiustuppoja  tarttunut  karkeisiin lattialautoihin  kiinni.
Kaiken huippu  tulee nyt..:
Ruumiinavaus tehtiin, elimet tutkittiin tarkasti, niinkuin yleensä aina on ollut ja  tulokset  tuli.
Erkki oli   eläissään ollut aivan terve. Ei mainittavia vikoja eikä vaivoja. Minkäänlaista vapinatautivikaa ei hänessä ollut , sydän  kunnossa , keuhkot samoin, ei syöpiä eikä  aivokasvaimia.Lääkärit otaksuivat hänen  käsien vapinansa  johtuneen  liiallisesta työnteosta , rasituksesta, joka kunnolla lepäämällä olisi  hoitunut  itsekseen.
Harmin paikka, jos voidaan sanoa, taikka kirjoittaa. Mutta sellaistahan elämä joskus  on  ja  sille ei  voi kukaan mitään. Ihminen syntyy   ja sitten kuolee.
R.I.P.   on  vakava paikka.


Ekku  Mattila.

Ladosta kajahti haulikon laukaus 1973.

19/2-2017.

Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Olin vuonna 1973 kesällä  syntymäkodissani  Alahärmässä , aamulla kello 10  tienoilla ja  tuumasin mennnä jokirantaan piismia kattelemaan.  Niitä oli siihen aikaan vaikka kuinka paljon ja  ne keräsi  suussaan oksia ja muita tarpeita töyräillä sijaitseviin koloihinsa.
Niiden pesä-aukot  olivat  vedenpinnan alla, vähän majavien tapaan juu.
Äkkiä kuului  vaimea aseen  paukahdus. PUMF......suurinpiirtein. Ensin luulin jonkun  sorsamettästäjän  siellä  ammuskelevan, mutta mielestäni se laukauksen ääni  kuului  jollakin lailla pellolta, ei rannalta ja sentakia nousinkin joen täyräälle asiaa  tutkimaan.
Minun  syntymäkodistani noin  500m metrin  päässä sijaitsi  heinälato, joka kuului Asumaan  perheelle ja jossa itsekin olin pienenä kollina piilosta leikkinyt. Koska mitään selvyyttä laukaukseen en saanut, lähdin  kotiani kohden  ja   muutaman tunnin päästä moottoripyörälläni  kohden Helsinkiä, jossa siihen aikaan asustelin.
Seuraavana päivänä  soi puhelin ja äitini soitti. Hän ilmoitti  Asumaan isännän  ampuneen itsensä haulikolla  pellolla olevassa ladossa  ja siis kuollut. Juuri se  sama  lato jonka suunnalta  mielestäni sen vaimean  laukauksen äänen olin kuullutkin  päivää aikaisemmin.
R.I.P  oli  tullut äkkiarvaamatta  naapuriini ja vienyt  mennessään  todella työteliään  maanviljelijän......Pyhää arkea hän oli  töitä tehnyt , kesäisin  pelloillaan  ja talvisin  tukkimetsässään...
Siinä meni hyvä mies hukkaan, taikka hänen elämänsä.
Ennenaikaisesti sanoisin.


Jatkuuuuuu..

Ekku Mattila.



Tshernobyl....1986 ...Reino Alavudelta ja kurkkusyöpä..

19/2-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Käytiin eilen Keskisellä, enkä taida  hetkeen aikaan  mennä sinne.  Todella  tavatoon ruuhka, jumalatoon meteli ja ihmiset ryntäilivät   täysine ostoskärryineen sinnetänne.. Vaikka kuinka  koetettiin mukamas  ostaa hillitysti...niin vajaa  400 Euroa meni....
400  Euroa.....33% mun nettoeläkkeestäni peijakas..
Mutta ja noh.....jo mennessä ja takaisin tullessa mieleeni  tuli  yks Alavutelainen tuttuni, sanotaan häntä vaikka Reinoksi , (R.I.P) joka teki kauppaa  omakotitalossaan , siinä määrin että ns paloi niistä .....kaupoistaan , putkaan joutui kahdeksaksi päiväksi ja tulossa olisi ollut myöskin leivättömän pöydän asia. Vuosi oli  1988.
Noin 2 vuotta linnaa  Reino olisi saanut  , mutta ...sen esti tehokkaasti  senaikaisessa neuvostotasavallassa CCCP   , Tshernobyl ,26/4-1986  sattunut  ydinvoimalaonnettomuus, jonka tuloksena myös Reino  sai  kuolettavan annoksen säteilyä.
Olin ihmetellyt  vuoden verran Reinon todella käheää  yskäänsä. ,  mutta luulin  sen olevan pahaa  tupakkiköhää, sillä  hän oli ketjupolttaja . 8 askia meni päivässä, pyhää arkea, päivin sekä öin.
Kamalaa oli savu...
Yksi päivä Reino tuli luokseni  Jalasjärvelle ja sanoi että se on nyt menoa se.  Hän  oli käynyt lääkäreillä  yskänsä takia, diaknoosi  oli saatu....kurkkusyöpä paha. Kuulemma ei mitään toivoa  enää ollut.
"Ja minä saatana en sitten kitumaan  jää....hän sanoi..minua ei revitä  sairaaloissa....annan mennä vaan..olkoon koko paska....kuolen pois...kun kerran hoitokeinoa ei oo..".
Niin siinä sitten kävikin.  Hän ei mennyt  enää lääkäreille, jotakin tuskia helpottavaa  kuitenkin sai ja Toukokuussa  1989  otti ja kuoli  kotonaan. Nukkuessaan  kuulemma.
Oli siinä sisukas  mies.
Oli.
Terveiset pilvien päälle.

Ekku Mattila.

perjantai 17. helmikuuta 2017

17/2 on ollut suvussani kuolon päivä...

17/2-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Isäni  Edward veli, joka oli Saksan  Preussin   27 Jääkäri, kuoli räjähdysonnettomuudessa  Lapuan jokityömaalla  17/2-1919.
Isäni  kuoli  17/2-  1997 Ylihärmän vuodeosastolla.
Minä  sotkin aamulla  hullun lailla   39 km, Päntäneelle ja takaisin , todella kovaa ja......
2  tuntia sitten  järjestelin  papereitani , kun  minulta meni filmi poikki. Ns  nyykähdin  pöydän ääreen, tunsin  jännää  lämmintä pääni sisällä  (oliko se ureaa??)  ja olin   jossakin  noin viiden minuutin ajan. Ettei vaan aivohalapaus..sellainen pieni.
Samprahujat.
Noh.....Tunti sitten sain   ajatuksen kävellä pellon /metsän läpi  Kiviniemeen, joka on noin  1,5 km päässä meiltä ja jossa en ole   käynyt   20 vuoteen.  Kiviniemen  pihalla tajusin että  mitä ittua mä täällä teen....ja tallustelin  takaisin kotiini. Tapahtui jonkunlainen  "vinksahdus".
Siis....:::
Ei 71 vuotiaan kannata  liikaa rehkiä. Siinä saattaa pamahtaa  nupissa  jokku  verisuonet  poikki, taikka  ainakin  verenpaine  nousee  250..neen.
Jossei ylikin.
Harmittaa, sillä tunnen olevani vajaa  30:kymppinen, mutta  taidan  kuvitella itsestäni liikoja.
71  ikä odottaa tuossa aivan lähellä.
Pahus.


Ekku Mattila.