Kultainen kolmio käpyrauhasen kohdalla.....

10/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Joni kummasteli....miten niin olitte  minua etsineet monta viikkoa??
"Enhän ollut  poissa kun korkeintaan  muutaman tunnin kaikkiaan. Siellä hienossa kylässäkin vain toista tuntia, korkeintaan kaksi....miten niin  olin mukamas kadonnut ??"
Nyt on  Marraskuun loppupuoli hänelle sanottiin.....olit kateissa    4 kuukautta...et  muutamaa tuntia...kotiisikin jo ilmoitimme sinut kadonneksi..."
Kyllä  Joni ihmetteli...ja muisti reppunsa ja siellä olevat  viikunat....."katsokaa  nyt...en ole voinut olla kateissa  4 kuukautta....näettekö...viikunat ovat edelleenkin  kypsiä....näettekö...?....ja haukkasi viikunasta ,sekä muillekin antoi...ne  olivat täysin kypsiä. Kyllä kyläläiset ihmettelivät.  Kypsiä viikunoita Marraskuussa.
"Entä se lautanen, sanoi Joni....sen jonka  sain kyläläisiltä  lähtiessäni...sekin on repussani...jossakin se on....odottakaa....mutta vaikka kuinka hän reppuaan kaiveli, niin lautasta ei löytynyt.  Se oli hävinnyt...
Sitten Joni muisti sen sillan....
"Siltaa pitkin sinne  joen toiselle puolelle menin...kapea köysisilta...mennään ja näytän sen teille ja niin  tehtiin. Joukolla  joen rannalle, jossa sillan piti Jonin mukaan olla, mutta.....
Vaikka kuinka sitä siltaa etsittiin sitä ei löytynyt. " Ei joen rannalla ole koskaan ollut mitään siltaa, hänelle sanottiin...ei  mitään siltaa....ja se kohta toisella puolella  on  kallioista louhikkoa. Ei mitään puita eikä pensaita. Vain kallioista louhikkoa.
¤¤¤¤
Joni oli  jo toisilla tasoilla henkisesti. Päässyt pitkälle  astraalitasolla , edennyt  kehityksen portaita, kuin   oppikoulussa. Luokka kerrallaan.  Ylöspäin. Hän oli "tuolla jossain"  oppia saamassa ja tulossa olisi mestarin  todistus. Kultainen kolmio,otsassa näkyen.
Käpyrauhasen  kohdalla.
Kultainen kolmio.

Ekku Mattila.

Silta toiseen maailmaan....

10/3-2017.
Ekku Mattila
Aikamatkaaja.


Tosijuttu  tämäkin...


1956  yksi   senaikainen Englantilainen  turisti, sanotaan häntä vaikka    Joniksi  kääppäili  Kiinassa lähellä  Dalai Laman pyhää temppeliä  Lhasaa.
Oli  kesän  loppupuoli jolloin esim  vilja ja muut hedelmät  olivat kypsyneet , myös viikunatkin. Joni  nappasi  siinä kävellessään  muutaman viikunan  reppuunsa ja jatkoi matkaansa. Hänen eteensä    tuli aika vuolas joki , jonka toisella puolella näkyi  hienoja puita, pensaita sekä  muuta  kasvillisuutta mutta joki esti  tehokkaasti toiselle  puolen pääsyn.
Mutta  kuinka ollakaan, aivankuin tyhjästä Jonin eteen  ilmestyi  kapea köysisilta ja eikun siitä ylitse kävelemään. Paikka oli  kuten paratiisi, kertoi hän myöhemmin. Värikkäitä  puita, kasveja, kaikkinaisia  ihanan värisiä kukkia  ja ilmassa  lentelivät  värikkäät linnut.  Puro solisi  jossakin ja aurinko  paistoi  taivaan täydeltä.
Jonin ihmeeksi myös ihmisiä siellä oli. Pienikokoisia hienoissa  vaatteissa,pitkät hiukset  jokaisella,jaloissaan  kullanväriset  mokkasiinit, naisilla  loistavat silkkiasusteet , hymyileviä kasvoja, kummaa kieltä he puhuivat . Ruokaakin tarjottiin. Maukasta  salaattia, lehtimuhennosta, outoja hedelmiä, kaarnan  tyyppistä leipää  joka maistui   riisille ja  juomana  kuplivaa  nestettä.  Sen nimi oli  zoda, Joni muisti myöhemmin.
Hänen mukaansa  aikaa  kului  korkeintaan tunnin/toista ja kiitti heitä  sekä takaisin lähteä  ajatteli. Joku antoi Jonin käteen  hopeanvärisen  kuin lautasen , kämmenen kokoisen jossa outoja  kirjaimia  sekä kuvioita.  Vain kolmion muotoisen piirroksen hän lautasessa muisti.
Riippusiltaa  takaisin Joni  palasi ja ihmetteli  miten ilma oli kylmäksi muuttunut , lunta  oli siellä täällä , tuuli  tuiversi , puut olivat lehtensä  pudottaneet. Niin  hän takaisin kylään käveli . Ihmiset  ihmettelivät ja puhuivat  kiihkeästi. Häntä oltiin etsitty  monta  viikkoa  jo. Luultiin kokonaan kadonneeksi. Jäätyneen matkan varrelle.

Jatkuuu....

Ekku Mattila.

Ajan/kuoleman arvoitus.........ajantappoase.

9/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Albert Einstein , joka oli mukana  kehittämässä atomipommia ja keksi suhteellisuusteorian  sekä satoja  muita  oivalluksia  oli  erittäin kiinnostunut  ajan, sekä kuoleman  mysteereistä.
Hän oletti että  täytyy olla olemassa vielä löytymättömiä  atomihiukkasia , salaisia protoneita, haamuneutroneja, elektronien kaksoisveljistä, elektronipilven ja ytimen sisällä olevasta  salaisesta  Z hiukkasista. Eistein  tiesi/oletti , että atomi on 99  %  tyhjää täynnä ja  oletti tyhjyydessä  lymyilevän  kaikkein  pienimmän  "pisteen", joka löydettiin vasta noin   1979. Se on Kvarkki.
¤¤¤
Välillä  puhun minä...
Olen   noin 5  vuotta sitten kirjoittanut blogiini, että  aika ei voi syntyä tyhjästä noin vain, vaan se täytyy  olla ja syntyä koko ajan ja paras  "piilopaikka" ajalle on Kvarkin sisällä. Siellä täytyy  olla edelleenkin Kvarkin  pikkuveljiä/siskoja, niin pieniä ettemme koskaan tule niitä  näkemään, taikka  havaitsemaan. Siellä on pakko olla  ajantekoZkvarkki, käsittämättömän pieni, mutta niin vahva ettei se hajoa edes ydinräjähdyksissäkään ja joka  synnyttää  aikaa jatkuvalla syötöllä, niin pitkään  kun   maailmakaikkeus  on olemassa. Onhan selvää ettei aika ollut valmiina  ajan alussa. Oli ,taikka  syntyi  yksi ainoa Zkvarkki, joka  alkoi tuottaa   "aikakvarkkeja  tyhjään maailmakaikkeuteen ensin pikkuhiljaa  miljooneissa  vuosissa. Sitten kiihtyvällä   valtavalla  vauhdilla   ryöpsäyttäin  aikakvarkkeja  joka paikkaan ja  täyttäessä  avaruuksien tyhjyyden  alkoi  syntyä muitakin  atomiainesosia.  Muodostui  atomi ja sen ansiosta kaikki muu, jonka nyt tunnemme.
¤¤¤¤
Viimeiset  30 vuotta elämästään Eistein  tutki    ajan/kuoleman  salaisuutta. Vuotta ennen kuolemaansa hän sai selville  ajan, sekä kuoleman salaisuuden. Kertoi  ajan/kuoleman  mysteerin olevan  todella yksinkertainen , niin yksinkertainen , että ihmetteli ettei sitä ollut kukaan ennen ratkaissut. "Pitää vain ajatella   kaikkialla olevaa tyhjyyttä , sekä  näkymätöntä  pistettä  atomin   sisällä, Eistein sanoi ja se on siinä". Hän  sanoi että siinä ratkaisussa on niin   hirvittävät  voimat, että  atomipommi on kuin nallipyssy  sen rinnalla ja sen takia en tule sitä koskaan julkituomaan....saattaa olla  myös että  selville saamani ajan/kuoleman  mysteeri  voidaan muuttaa  aseeksi, joka  voisi  tuhota  kaiken ajan  maailmassa....se olisi  universumin ikuinen loppu",, Eistein sanoi..
¤¤¤
"Ajantappoase" on siis joskus  keksitty  ja onneksi  unohdettu.


Ekku Mattila.

Ajantappoase Wanhassa historiassa...Mahabhararan mukaan.

9/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Olen silloin tällöin lukenut Intian  "Kalevalaa"   Mahabharata   eebosta ja siinä on kuulkaas  todella hieno kirja.
Siinä kerrotut  tapahtumat  kertovat   todella Wanhasta ajasta , jopa ennen  vedenpaisumusta. Kirjassa  vilisee  atomiaseita, lentokoneita,  lentäviä   (ufoja) lautasia , sädeaseita, huippueletroniikkaa, muita  galakseja  sekä verisiä sotia. Kirjassa kerrotaan jopa miten  lentävä lautanen voidaan rakentaa , elohopeatyöntömoottorilla, jolla se pystyy  nousemaan  toisiin  maailmoihin saakka.
Kerrotaan  kokonaisista valtavista  kaupungeista, jotka voidaan   lennättää   vuorten ylitse, linnun lailla....hetkessä , höyhenen lailla.
Ja ne sodat.....
Ne olivat kirjan mukaan verisiä. Sulaneita sotilaita, kiehuvia hevosia, miekat jotka  häviävät  sotilaiden käsistä, savuavia kaupunkeja jotka myrkyttyvät  tuhansiksi vuosiksi. Maiden osista jonne kukaan ei koskaan voi rakentaa  asujasijaa. Taivaalta putoavista tähdistä, auringosta, joka ei  kuukauteen laskeutunut  taivaalta ja  keltaisesta  vedestä joka peitti  korkeatkin  vuoret.
Kirja kertoo  kahdesta  kuninkaasta jotka olivat  tasaväkisiä  voimiltaan. Kummallakin  oli  voittamaton armeijja, satojatuhansia  sotilaita ja taistelut  käytiin korkealla  taivaalla, pilvien päällä, salamoiden  leiskuessa.
Taistelujen  ollessa käynnissä toinen otti käyttöönsä parempia aseita ja myös toinen teki samoin.Koska kumpikaan  ei pystynyt  voittamaan  toista, niin  toinen  kuningas  mietti.
::::
" Nyt on lähellä se hetki, että pian otan käyttööni  hirvittämimmän aseeni , sen joka hävittää ajan. Ase  lopettaa  ajan kaikkialla , myös muilla maailmoissa ja kun niin tapahtuu, koko universum lakkaa olemasta. Avaruus  häviää, tähdet katoavat hetkessä, mitään ei jää jäljelle . Olevaisuutta ei enää ole.Kaikkialla on enää tyhjyyttä. Tyhjää täynnä.
¤¤¤
Jatkuuuu...

Ekku  Mattila.

Aikahypyn periaate.....olkke hyvä...

8/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Layers  of onions....

Kuvitellaan että  jättiläismäisessä  sipulissa  olisi päällekkäisiä  kerroksia  vaikka  miljoona kappaletta ja niiden välimatka  toisistaan  "vain"  300000 valovuotta. Niiden välissä  satoja miljoonia  hiekanjyviä , planeettoja  kymmenine kuineen, odottamassa  niille  pääsemistä.
Koska ja onneksi uteliaisuutemme on rajaton.
Siispä  maapallon  viisaat  insinöörit raketteja väsäämään...kuuhun pitäsi päästä ja niin tehtiinkin. Sitten Marsin  vuoro , pikkuhiljaa ja ehkäpä Venuksellakin  käydään. Ja raketit senkun suurenevat. Niiden kartiohuippu  kohoaa  jo 100  metriin sekä painonsa  miljoonaan kiloon. Meteli sekä  savunmuodostus on jumalatoon ja näillä eväillä päästään vasta  kuuhun.
Vasta kuuhun.
Entäpä se sipulia  kerroksittain ??...Cepa . Täytyy  lopettaa jättirakettien rakentaminen ja  siirtyä  "akuankkkatyyliseen"  aikahyppyyn. Maapallolla  on  kaksi  vyöhykettä  (Van Allen) pohjoisnavalla, sekä  etelänavalla. Niissä kohtaa  maapallon mangneettivyöhykkeet/avaruusaukot ovat huomattavasti heikompia kun muualla. Tämän lisäksi  maapallolta  löytyy  72 kohtaa, joissa  vetovoimakentät  risteytyvät ja niiden kohdalla  "suoraan ylöspääsy"  on helpompaa.
Suunnitellaan siis "aikaportit"  joiden  kautta  pääsemme sekunnissa  toisiin  sipulikerroksiin , ihan eri maailmoihin, sekä palaamaan  myöskin sieltä takaisin maapallolle. Näin  ovat  tehneet  ufot jo  satojen vuosien ajan. Ei ne minnekään avaruuteen katoa. Tottakait lautasillaan  lentelevät  meidän lähiavaruudessa, mutta vain harhautuksen takia. Ufot/humanoidit ilmestyvät  sipulikerroksien  välistä ja palaavat  samaan paikkaan.
Ainiin.....
Aikahyppy  onnistuu rakentamalla   erityistila , jossa sähkö, mangneettikenttä, maan vetovoima , 300000km  sekunnissa pyörivä  lautasrakenne ja nämä yhdessä  aikaansaa   ajan kontrolloimisen.
Vanhalla   nimellä syklotroni.


Ekku  Mattila.

Layers of onions....universumin rakenne...

8/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Kävin aamulla hiihtämässä ja vaikka kuinka koetin  estää ajatuksiani karkailemasta, niin epäonnistuin pahasti....
Siis:
Tämä tuntemamme  maailmankaikkeus sijaitsee  kuten....LAYERS OF ONIONS....päällekkäin ja  ihmiskunta tuntee vain yhden kerroksen siitä.
Me elämme  aivan  sen sipulikerroksen alkupäässä , kuudennella tasolla ja  niitä kerroksia on  miljoonia.
Vaikka kerroksia on  tavattomasti, niin ne kerrokset   syntyvät, olevat, elävät ja kuolevat  kaikki yhtäaikaa, mutta  kerrosten  kehityselämät eivät.  Ne menevät eteenpäin omalla tasollaan ja karmallaan, eikä niitä horjuta  muiden alempitasoisten kerrosten toiminta  aika-avaruudessa.
Maapallon  ihmiskunta  elää yhtäaikaa kehitystään  samassa  sipulikerroksessa  miljoonia vuosia  kehityksestä olevien  muiden  henkielävien kanssa , melkein kuolemattomien , eikä heitä  kiinnosta mitä me täällä maapallolla  touhuamme.
Paitsi vuonna 1945 tapahtuneet  Hiroshiman, sekä Nagasakin kaupunkien tuhoutuminen  ydinräjähteillä.  Tämä herätti  "höyhenmiehet" , avaruusveljemme , toisilta  tasoilta aika/avaruutta.
Tilanne on sama:
Jos ihmiskunta ,sekä  kaikki  muu aika-avaruudessa olevat ,asuisivat yhtäaikaa,  valtavassa  kerrostalossa, jonka  huippu  yltää  13,9  miljardin  valovuoden korkeuteen ja  kuudennessa kerroksessa  rakennusta, jotku asukkaat alkaisivat  räjäytellä valtavia pommejaan. 8  kuukauden kuluttua  maapalloa alettiin  tarkkailemaan ja se  jatkuu edelleenkin  tänä päivänä.
Ufot/humanoidit ovat  pelkästään meidän hyväksi. Meidän ei anneta hajottaa  koko  universumia, vaikka asummekin melkein  katutasolla rakennusta.
Aika  oli hetki sitten tulossa, meni jo ja se on  nyt entinen  ja tämä samalla hetkellä.
Sitten raketteihin:
Kyllä meille naureskellaan "tuolla ylhäällä".

Jatkuuuuuu..

Ekku Mattila.

Sen selekäsaunan aina muistan.

6/3-2017.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Suksista  puheenollen.


Kun olin noin 10 vuotias, sanoin äiteelle,että haluan  uuret sukset ja äitee sanoi ettet saa.
Edelleen intin  että ne on huanot ne vanhat , mutta äitee siihen että ei oo..ne on hyvät viälä....................kyllä niillä  päriäät.
Ja voi että mua  itutti.
Kului pari/kolme päivää ja mulla sytytti. Lähärin  Kärmesmäelle laskettelemaan ns ketkut  mielessä ja tunnin päästä takaisin kotiini tulin. Hiljaa   hiippailin sukset  kainalossa  talomme  mettänpuoleiseen kohtaan, jossa oli muutama omenapuu ja  kivijalassa  sellaiset kissinluukut. Siis oikein mainio kohta  saattaa  juonitteluni päätökseen.
Työnsin ensin toisen suksen kissinluukkuun noin  puoliväliin , hypin  suksen päällä  kunnes se katkesi ja toiselle sukselle  tein saman manooverin. Rits/rats  kuului
Rits/rats.
Tämän jälkeen  kiersin   talomme etupihalle ,johon katkenneet  sukseni jätin  ja kovaa vauhtia  vanhemmilleni  tapahtunutta  kertomaan...."saatana...sanoin...Kärmesmäellä  katkaisin  kummakkin sukset...ne meni  poikki kummakkin....poikki  meni...meni".
Muistan yhä  miten  silmissäni alkoi pyörimään  kattoa, ikkunaa, muuria  , räsymattoa ja kattolamppua. Seinäkkin  vilaji edestaakaisin.  Tätä  jatkui ainakin  10 sekunttia ja tukkaani koski  niin vietävästi.....ja äiteeni huusi....
"Näin miten hypit niiren suksiesi  päällä....tahallasi  ne  katkaasit...tuaasta saat  ja tuaasta...tuaasta  ja tuaasta....".
Arvakkaapas tekikö kipiää? Tukastani mua retuutti.


Ekku  Mattila.