Tämä se koulu oli.
tiistai 23. maaliskuuta 2021
"Noiran" killous toimi näköjään.......hehheh-köh.
23/3-2021.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
Kyllä ennnenkin ,1988 oli "noitavainoa" ettensanoisi. Muutin Jalasjärvelle Keravalta 1985 pieneen kyläpahaseen , Ahonkylään ja voi totta umalavita. Kului noin parisen viikkoa kun naapurini saivat tietää että herra nähköön tänne on muuttanut selvä paha noita, velho kuulemma ja siitä on nopiaa päästävä eroon. Olen jo tästä samasta asiasta aikaisemminkin kirjoittanut, joten jos muistatta niin useita kertoja jouduin itseäni puollustamaan ja aika hvyinkin siinä onnistuinkin .
¤¤¤ ....mutta tuli aika että olisi kuitenkin parasta että muutan siitä kylästä pois ja niinpä kuulin myytävästä vanhasta Luopajärven koulusta, noin 6 km päässä siitä asunnostani ja eikun kuntaan kauppaa tekemään. Sen koulun hinta oli 75000 vanhaa markkaa , isolla 2 hehtaarin tontilla , ulkorakennuksineen ja koulun ns asumispinta-ala oli 600 neliötä. Kahdessa kerroksessa. Kului viikko ja Jalasjärven kunta kutsui minut kaupan vahvistamaan ja rouvani kanssa sinne mentiin, illalla 16,00 tasan. Ilmeisesi kunta ei tiennyt kenenkä kanssa kauppaa tehdään, taikka eivät piitaneet ja niin rouvani kaivoi käsilaukustaan 75000 markkaa ja kaupan heti maksoi. Kuulemma sen maksun olisi voinut maksaa vasta jos ja kun kukaan ei ns valita tekemäämme kauppaa Vaasan Hallinto-oikeuteen , mutta me emme siitä piitanneet. Pääasia oli että pääsimme siitä Ahonkylästä pois.
Mutta.......Heti seuraavana päivä kaupantekemisestä raijasimme osan tavaroistamme sinne Luopajärvelle , tarkoituksemme oli muuttaa ns virallisesti kahden viikon päästä ja oli niin kivaa että....muttaaaaa... ....perskelees....!!...Luopajärven ihmiset olivat saaneet selvää että sinne, vuorostaan nyt , erra umala!! on muuttanut vaalallinen noita ketalees , tiesmitä se sunnitteloo , ryöstää vaikka meirän vauvoja ja uhraa ne noita-alttarille. Siitä äijästä on päästävä eroon ja nopiaa sitten. Kului taas viikko niin kunnasta tuli virallisen näkööneen kirie, monin leimoineen että ja siinä luki....."Koska...ne ja ne..Luopajärven asukkaat ovat tehneet valituksen Jalasjärven kunnan tekemästä talokaupasta, niin ottaen huomioon sen ja sen lainkohdan sen ja sen lisäviitteineen, niin täten kirjeessä olevasta päivämäärästä lukien perumme tekevämme kaupan....sen 75000 markkaa maksamme Milla Mattilalle takaisin, kuitenkin niin ettei siinä korkoja oteta huomioon".
Juupajuu.....jouduimme asumaan siinä Ahonkylässä vielä 3 vuotta ja sitten pääsimme , mutkan kautta tänne kauhajoelle. Hähääää.....Luopajärveläisille.......samana kesänä, juuri viljankorjuuaikana tuli äkkinäinen tulva jostakin, tiesmistä joka pilasi...juuri niiden 22 perhe/asukkaan viljasadon jokka olivat allekirjoittaneet sen valituksen Vaasan Hallinto-oikeuteen. ..ja sen valituksen järjestäjä/kirjoittaja ...X(piip) aunalan herra, ei enää päässyt uudelleen valituksi Jalasjärven kunnanhallitukseen....hähääääää-juu.
Ekku Mattila.
Ekku Mattilan kevään tulemisen odotuspaikka......
Päivää kansalaaseet.
maanantai 22. maaliskuuta 2021
Pari maalaamaani maisemataulua.
Täsne maalaamani taulut on.
Rahatooppi"....
Siinä ne ny on.
Olise Heikki kuulkaas kiukkuuneen.........
22/3-2021.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Clairvoaynt.
Vähän lisää aamuisesta Alahärmän reissustani:
Kun asuin Jalasjärven Ahonkylässä vuoden 1985 paikkeilla, niin asiakkaitteni/kirjeitteni lisäksi ehdin kumma kyllä myös maalaamaan tauluja.Koska olen "lakeuden kasvatti" niin selväähän on että suurin osa maalauksiani käsitti juuri aavaa lakiaa , latoineen sekä peltoineen. Kerran asiakkaakseni tuli Jalasjärven Jokipiistä nuori nainen joka "katsannon" lopuksi ihastui maalauksiini, joita roikkui asiakashuoneeni seinillä muutamia ja yhteen ihastui sekä kysyi sen hintaa. Koska sen käynnin aikana kuulin naisella olevan juuri tänään synttäripäivä ja täyttää 20 vuotta, niin minäpoika annoin sen taulun hänelle synttärilahjaksi ja jopa hän ihastui, kiitteli kovasti, kättä heitettiin ja niin hän lähti.
Kunnes::::::::
Samana iltana jo 22,00 nurkilla auto kurvasi pihaani, siitä astui isokokoinen ja kiukkuinen nuori mies, sanotaan häntä vaikka Heikiksi. Hän kantoi jotakin kainalossaan , soitti ovikelloani ja kun oven avaamaan menin Heikki huusi :" Perkeleen liero.....ketku.....naistennaarraaja....vaimoni kävi tänään täällä ja sen arvaan mitä hänelle teit......X..siiiit häntä .ja maksuksi annnoit tämän surkean taulutekeleesi....tos on ota äläkä ikinä tuu mun pihaani...paskiainen".
Heikki tökkösi taulun käteeni , melekeen juoksi autoonsa ja lähti..Fruuuuuuuuummmmmm...Noh...hän oli, sen jäljestäpäin kuulin tavattoman mustankipeä rouvastaan ja siksi otti ja kuohahti. Taulun kertomus/aikamatka jatkuu.....saman taulun vein 1986 kotiani Alahärmään, olohuoneen seinälle ja jokaaneen joka siellä kävi ihasteli työtäni, paitti ne jokka oli kateellisia. Ne ei puhuneet sanaakaan. kattoivat taulun päälle ja silleen. Tänään kun Härmäs kävin, niin tuumasin jotta otanpas tuon tauluni turvaan , tuan tänne Kauhajoelle ettei sitä jokku varkhat vohki. Samalla toin toisen maalaamani taulun , "kevätruska" ja ainakin minä sekä moni muu ovat siitä ylenmäärin tykäneet. Taulujen koko on noin 80x50 senttiä.
Emmäny tämän enempää turise. Meen leikkaamaan varphani kynteni. Non liian pitkät sekä terävät.Sukkia meinaa mennä puhki pari viikos ja se on liikaa kuulkaa...naps....
Ekku mattila.
Pirskatti.......taas vanahoja aikoja muistoihin pukkas. Ny mä kerron maitotoopista, jossa oli sisällä 90000 vanhaa markkaa.
22/3-2021.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
Huomenta ja terveisiä syntymäkunnastani Alahärmästä, , melekeen keskeltä pitäjätä , Volttiin 3 kilomeeteriä , Knuuttilanraitin varrelta , 600 metriä taidemaalari Juhani Palmun tuvasta , kuuhun 384000 km....köh. Eilen jo tuumasin että huamenna siis tänään meen käymhän Alahärmäs ja jokaanenhan jo teistä sen tiätää ,ettoon sanani mittaanen äijjä joten niin sitten teinkin. Varhaaneen lintukin sen makeamman maron nappaa ja lähärin tänään kello 04,50 ajamaan ja eihän siinä menny kun vajaa tunti ja 50 minuuttia niin olin jo Alahärmäs. Kototiä oli paksujen luminietosten peittämä, ainakin 70 senttiä tuiskuusta lunta , auto piti jättää päätiän varteen 80 metrin päähän ja melekeen jouruin kunnolla tarpoomaan kävellen ennenkuin pääsin syntymäkoron rappusille , uluko-oven aukaasin, eteiseen menin ja suarhan tuphan.
"Noh terve terve" huikkasin niinkuin oon aina teheny, ikäänkuin tuvas erelleen asuttaas , vaikka Äitee lähti pilivien päälle 1995 ja Isse 1998. Vaikka tyhyjäs rakennukses ei ole talavisin yhtään lämpöä, se pysyy kuitenkin siinä just ja just pakkaaseen pualella johtuen varmasti aikoinaan hyvin teherystä tyästä , niin kuitenkin siinä talon "ilimas" on jotakin kylymempää kuitenkin. Ikäänkuin kaikki olis jäätyny ikiuneen , jännään lopulliseen horteeseen ,muistokkin kans. Tuas on erelleen se keittiön ikkuna joka aina talavella, varsinkin aamuisin oli sisältäkin jäässä ja siihen oli syntynyt jäälumitairetta. Muistan yhä miten pienellä voiveittellä raapustelin ikkunasta jäänpalasia ja niitä sitten imeskelin, kuin jäätelön lailla. Jo silloon vanahaan aikaan, mulla oli vissiin jotakin taiteilijan vikaa, koska raapustelin siihen ikkunajääveistoksiin omia juttuja ja varsinkin hymyyleviä naamoja. Muistan miten mua harmitti, kun Äitiii sytytti keittiön hellan valakian ja tuvan lämmös ne ikkunajäätaiteekkin hymynaamoineen otti ja suli.
Ainiin.....unohrin sanua että minkäs takia sinne Alahärmän kototupaani menin. Syy on seuraava: Tässä kertomuksessani on myös kuva aika vanahasta maitotoopista ja sen olen jo monta kertaa meinannu tänne nykyasuntooni , ikäänkuin muistokseni hakia. Kun Äitee kuali 1995, niin olin Isän apuna sillai vahtimas että se seleviää vaimonsa menetyksestä pari viikkoa ja samalla vähän , vaikkei siitä oikein mitään tullu, siivoskelinkin. Lattiaa imuroottin, mattoja hakkasin pihalla etä hiakkapöly lenteli sekä hyllyjä pyyhiin pölyistä. ...ja.......ja....
Hyllyllä oli just tuo sama maitotooppi, jonka toin tänne ja äsken siitä kuvan nappasin. Kun siitä pölyjä pyyhin ja sen kannen avaasiin, niin ohoh....!!.Soli kuulkaas tupaten täynnä sinertäviä 1000 markan seteleitä ja kun ne laskin 90000 vanhaa markkaa. Heti isälle, joka oli päivätorkuulla ja kun heräs kysymään että mitä ihimettä.....mitäs noi rahast on ja hän sanoi ...."noon mun....Feelis antoi ne perinnöksi kun kuali..noon mun". Mä taas sanomaan että ei aatana kuules....jos jokku "kellokauppiaat" saa tuosta kuulla, niin ne tuloo ja ryästää sun ja rahat viä,,,,ekkä voi mitään...ja johon Isse taas...."non mun...anna niiden olla siinä toopissa...paas heti se takaasiin".
Ja mä panin, mutta senverran mua harmitti että kohta keksimään suunnitelmaa ja sen hokaasinkin.Annoin kulua pari päivää. Isäni olohuanees Ilkkaa luki, kuten aina on niin teheny hitaasti ja sivuja mioneen kertaan käännellen koska hänellä oli huanot silimät ja mä sanoin..."ookko jo ilikan lukenu ??....joo oon....ja mä sanoon että mäkin sen lujen ja sitä lukemaan ryhryin. Noin pualen tunnin päästä mä Isälleni (mukamas) kovallä huoalestuneella äänellä sanoin:
"Ohoh.....kuules mitä täs leheres ny sanotaan" On tulossa laki joka velevoottaa jokaasen joka on jonkun rahaperinnön perinnöksi saanu , viämään sen lähimpään pankkiin suuren sakon välttääkksensä..."...Pankaas arvaamaan että Isäni hätääntyy aika lailla....ja sanomaan.." novoi yhyren kerran.....kaikkea ne keksii..palioko se sakko on..? ja mä siihen että son useamman tuhannen markkaa voi olla jopa pualekkin siitä perinnöstä ja siihen Isä sanoi nopiaa....."Kuules jos sulla on asiaa Volthin, niin ota tua maitokannu ja viä siinä olevat rahat äkkiä pankhin".
Köh.....jokaaneen teistä lukijoosta arvaakin ettei siinä Ilikkaleheres mitään sellaasta lakia lukenu.Kunhan sen lain keksin että Isäs uskoo mua . Muutenkin Iäsällä oli, varsinkin siihen aikaan, niin huano näkö että muutaman kerran, jos olin siinä lähellä, jouruun sanomaan....hei sulla on ilikkalehti väärinpäin käres.....käännä se oikeenpäin. No ny meen tuanne pihalle kääppäilemhän. Juu juu....emmee hiihtämhän...emmee. Tohtorit sen kovaa kiälsi.
Ekku Mattila.
sunnuntai 21. maaliskuuta 2021
Arvoisa YLE teki todellisen uskonnon rienausennätyksen. Seurakuntalaiset koostuivat paffisistä ihmisistä sekä kissoista ja koirista.
Kylläpäs arvoisa yle oli tehnyt todellisen rimanalituksen tämänaamuisessa hartauksessa joka esitettiin Helsingin Huopalahden seurakunnasta.
lauantai 20. maaliskuuta 2021
Tästä se kaikki alkoi.......ja ainakin vielä myös jatkuu.....
Yläkuvassa on tuleva aikamatkaaja Ekku mattila noin 2,5 vuotiaana. Alakuvassa olen 3 kuukautinen (1946) ja laulan....jotakin ..............kuulemma.
perjantai 19. maaliskuuta 2021
Uusi täysin näkymätöön(heheeeh) KEOV-viiruus. (keisarilla ei ole vaatteita)
Samperi !!!
Ei olisi pitänyt uskoa sitä Xaistoa........pääasia on kuitenkin se että poika löytyi.
Täntyyppinen se mettä/juntu/polku oli , jonka varrelta kadonnut pikkupoika löytyi hengissä.Noin 600 metrin päässä kotoansa.
19/3-2021.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
Kadonneesta pikkupoijasta Kurikan huutokauppahallille. Oujeeh.
19/3-2021.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
Pirskatti.......meinasin aamulla vanhasta tottumuksesta mennä hiihtämään tuonne hangelle, mutta muistin etten enää saa niin tehdä ja melekeen miäleni kuulkaas pahootin. Korvissani kaikui yhden meirän muksumma sanat , jokka hän sanoi, melekeen huusi , kuullessaan etten meinaa uskoa lääkäreitten sanoja...."ekkös sä saatanan härmälääneen kovapää usko....et mene enää hiihtämään...me haluamma että oot viälä monta vuatta meirän luonamma...".....enkä siis menny hiihtämään....en.
Sensijaan ajaa huristelin autolla Kurikkaan, (yhyren valakoosen ison talon ohitte, rautatien takaa ja josta kerron lisää kohta ) huutokauppahallille jossa Markku pomon kanssa heti alootimma sanallisen maailman pelastamisen. Ei menny kun 15 minuuttia niin sinne hallille kääppäili kaks myymälävarasta, jokka heti huomasin että nen ovat sellaisia. Kummankin ikä noin 15-16 vuatta, laihoja käppänööitä, luihut silimät, ns alas valuvar hartijat ja heti hiipailemaan sinne kohtaan hallia, jossa on mm isohko avattu matkalaukku jossa on erilaisia kelloja, sormuksia, mitaleita ym juuri myymälävarkaita kiinnostavaa.....sen kohoralla se toinen vätys luimuuli ja innokkaasti koetti ettiä varastettavaa ja Markulle menin sanomaan että annakko luvan niin nakkaan noi varkaat pihalle, mutta hän kielsi ja ne rapisteli ympäri hallia ainakin 30 minuuttia ja sitten liukuvar kun vaaleat aaveeet hallin ovesta pihalle.....ja varmasti jotakin saivat mukaansa...
Sanoin Markulle hilijaa että on satavarmaa ...jotakin ne sulta varaasti johon hän rauhallisesti virkkoi "..antaa Ekku kuule olla...ei ne niin arvokasta tavaraa multa vieneet, että konkurssiin joutuusin...sitäpaitsi Ekku kuule ....tiedän ja tunnen sun tappelijan mainees ja jos olisit noita pihalle retuuttamaan joutunut, niin enee vahinko olis tullu kun lasisia kippoja ja kappoja olis varmana rikki menny.... "
Nony tarkemman kirootan tuosta/siitä valkoosesta tuvasta , siellä rautatien takana, noin 300 meeterin päästä päätiestä, ennen Mietoon nuarisoseuran tupaa......sillä noin vuanna 1994 mulle soitti aamulla kahareksan maissa yks todella hätääntynyt nainen Kurikasta ja joka asui just siinä valakoosessa tuvassa...että heidän 3 vuatis poika oli illalla kadonnut, ollut koko yän jossakin ja vaikka poikaa oltiinkin ettitty koko yön niin häntä ei oltu löyretty......ja niin nopiaa sinne paikalle lähärin, sattumalta mun kotiini samana aamulla tullut yksi Kauhajokinen tuttu , Taisto , mukaan (ei olisi pitäny) ja sinne kadonneen pikkupoijan kotomarkille kovaa kyyttiä.
Oli Kevätkeli/Toukokuun alku juu. Heti siinä pihalla halusin saada nähtäväksi sen pikkupoijan valokuvan ja se eteeni tuotiin, sitä hetken kattelin ja suoraan talon ulkorakennuksen taakse ja sieltä takamettää kohti ja eikun etsintä alkakoon. Suunnilleen 500-600 metriä mentiin, sen tutun kanssa ja sanoin että noniin ..poika on mennyt tästä...johon se Taisto sanoi ettei varmana oo....tämä on liian kaukana...ei se täälläpäin oo....ja koko ajan se Taisto höpäji ettei soo lähelläkään täälläpäin...käännytään takaasin koska mulla on melekeen uuret kävelykengäkkin , (maasto oli vähä märkää ja rapaasta) ja niin sitten tehtiinkin vaikka mua aika isoosti ns itutti. Tultiin takaasin pihalle ja pois lähärettiin.
Eikä mennyt kun pualisen tuntia kuultiin poliisiratiosta, joka siihen aikaan oli ns luvallinen, että kadonnut pikkupoika oli löydetty hengis mutta märissään ja itkuusena . Niin se Taisto takaasiin kotiinsa lähti ja mua edelleen ns itutti ja eikun autolla takaasiin Kurikkaan sinne sen pikkupoijan kotia jossa , kun kysyin, niin mulle käytiin näyttämässä se paikka josta se poika löydettiin ja ........soli just siinä kohoralla jossa me takaasiin käännyttiin kun sen Taiston uudet kengät liikaa kastuipi. Siis iliman sitä Taistoa me oltaasiin takuulla pikkupoika löydetty.
Että näin Perjantaiaamupäivän kunniaksi.
Ekku Mattila.