11/10-2023.
EKKU.
Alias: Jukka -Pekka Mattila.
Nasiiri.
Meedio.
Clairvoyant.
¤¤¤¤
Eilen räpäläsin vanahoja lenkki-päiväkirjojani, joita olen kirjoittanut vuodesta 1973, tähän päivään saakka ja maailman tappiin asti, kun luin jännän tosijuttuni.......Siis: tulkaa mukaan.
Vuonna 1993, kesällä yksi tuttuni , (sanotaan häntä vaikka Ismoksi) Isostakyrööstä, soitti ja pyysi että viekkö hänet huomenna käräjille Laihialle, sillä häneltä otettiin kortti otettiin hyllylle , ylinopeuden takia. Vaan 160, 80 alueella ja mää sanoin että sopiihan se.
Seuraavana aamuna varhain mää puin päälleni hianon kokopuvun, valakoisella paidalla, kravatti ja komiat kengäkkin, suihkussakin kävin ja tukkani kampaasin sillai ojennukseen , musta attecelaukku, jossa vihko sekä kynä, kainalooni ja kohti Isooaakyröää. Josta tuli kyytiin, Ismo ja eikun Laihialle, käräjätalon pihaan, auto parkkikselle ja tupahan mentiin kanaperää, eiku peräkanaa.
Odotushuaneessa luithin vanahoja ilikkoja. muuta sellaasta ja kun kello näytti seinällä 08,00 ja ääni kuulutti....se ja se vastaan sitä ja sitä...siis sisälle mentiin. Vastassa oli isoo , niinkun ruakapöytä ja sen takana istui viisaan ja hymyttämän olooneen miäs ja tuvan vasemmalla puolella pienen pöyrän takana istui syyttäjä....X Renko.,,joka alakoi syyttämhän mun tuttua...
" on silloin ja silloin, hänen autonsa, valakooneen , pystylyhtyyneen mersu, nähty yhyren Teuvalaaseen miehen talon eressä, kello silloin ja silloin ....22,00 , .talon asukkaan ollessa poissa ja kun seuraavana aamuna hän tuli kotiinsa havaatti suuren kassakaappinsa kokonaan hävinneen..ja..ja jaja.jaja.."
Ja sitten tuli syyttäjän kutsumana toristaja nainen, joka oli talonsa klasista nähäny valakoosen pystylyhtyyseen mersun sen talon eressä, josta se kassakappi oli lähtenyt kävelemään ja tämän minä valalla vannun,....tällä tutullani ei ollut minkään valtakunna avustajaa, vaan luatti siihen ettei ei ole ollut lähelläkään Teuvaa sinä ja sinä yönä......koska...ja koska puhui ja puhui..
Ja tuttuni pyysi oikeudelta ja saikin puhua itte ja hän puhui.....se toristaja nainen oli mennyt jo takaasin kotiinsa, 60 markkaa sai toristajan palakkiota ....ja tuttuni alakoi....puhua..
: " Ensinnä mulla on kyllä mersu, mutta son sininen , vaakalampuuneen, enkä ole ollut siellä Teuvalla päinkään sinä tapahtuma-aikana...joten kiistän jyrkästi minua vastaan nostetut syytteet.........."....ja melekeen sen jälkeen oikeus oli puhunut ja moltiin pois lähärössö, kun puheenjohtaja vinkkas mua kohoren ja meleekeen säikähdin vallan, että nykkö se alakaa perkules mua syyttää jostakin, pihkura soikoon.,,ja menin lähemmäksi häntä ja sanoi....
"Ehditkö tulla hetkeksi tuonne takahuoneeseen.....ja mä sanoin syrän kurkussa, oon niin herkkä aina ollu, että ....gjuuuu...juuuh...sopiian se....ja mentiin takahuoneeseen jossa puheenjohtaja sanoi..
Jaatkuuuuu:
"Huomasin että olette jonkun lehden toimittaja.....ja voinkin hiukan avata tätä juttua....tuntuu varmalta, että syytetty saa tuomion...voitte laittaa nämä lauseet.....todistaja näki syytetyn auton ja koska naisena ei tarkasti tunnistanut mersua.. oliko se vaaka vai pysytlyhtyyneen.....ja samoin illan hämärässä ei tarkasti nähnyt oliko auto sininen vaiko valakooneen..niin syytetty saa varmasti linnatuomion....hänellähän on aika pitkä rikosrekisteri....tuomion saa...se on varmaa se....
Ainiin.....puhenjohtaja sanoi mulle...."minnekö lehteen lähetän tämän tuomion-syytelauselman....kos....ja mä sanoin että ....olen asioissa Isossakyrössä tunnin-toista...ja .....jos sopii niin voinko palatessa Laihian ohitse saada se oikeuden päätös..kosk...."?....johon häns sanoi:
"Sopiihan se...sanon sihteerille, että ottaa papereista kopiot ja hän jättää ne vahtimestarin koppiin ja tullessasi voit ottaa ne .."..kiitoksia sanoin..näkemiin ja kaikkea hyvää.
Noin tunnin kuluttu ajoin Laihian Poliisi-käräjätalon eteen, soitin ovikellua ja vahttimestari ojensi mulle tapahtuneen oikeudenkäynnin pöytäkirjat.
Ja: Tuttuni sai tuomion. 1,8 vuotta vankeutta, mutta hän valitti hoviin ja mukana oli asianajaja, (Lind Pekka) jonka avulla linnatuomio kuivui ns pois. Välillä voittaa oikeus ja välillä ei.
Ekku Mattila.
