perjantai 15. maaliskuuta 2024

Rekka iekana littasi mun suskoiran 15/3-1987. Soli ramona nimeltään.....meinaan se koira, ei se rekka........juu.

 15/3-2024.

EKKU.


Päivää taas.....taas plaraalin päivä-lenkkikirjojani, joita olen  pitänyt  vuodesta  1973  vuodesta ja sama homma jatkuu yhä, jos teillä on aikaa  niin  tulkaa  mukaan  vuoteen  1987 , 15/3, joka  oli Sunnuntai, Kurikka  ja  ns leskien laakso, kun menin tutun  perheen luokse  kylään...

ja just kun  talojen  parkkipaikalle pääsin autollani, niin siinähän  Henry  olikin  jo  isoa  susikoiraa  menossa kävelyttämään  ja näin eteni meidän   jutelumme-..

E:  Päivää  ....ookko menossa  koiraa  kävelyttämään, niinku,?

H; en...menen  tuonne   serkkuni  luokse  ...ammun  ton   koiran..

E; Häh.....minkä takia..?

H: nokun se  ulajaa  pitkin  päivää ja  naapurit  valittaa koko ajan...  sitäpaitsi se synnyttää  muutaman viikon päästä....en  ala   pentuja  hoivaamaan...menen  ja ammun sen..

E: jaa....millä myyt koiran...?

H: 1000  markkaa..

E;  selvä.....aja  perässä  Jalasjärvelle.....maksan  siellä..sopiiko..?

H: ihan  mahtavaa.....sopii.

¤¤¤¤¤

Ja niin ajettiin kanaperää, eikun peräkanaa   Jalasjärvelle, ....koira pantiin  tyhjään  autotalliin ja maksoin  rahat......1000  markkaa ja  tyytyväinen  Henry otti ja lähti....ruuuum..

¤¤¤¤

Koiran nimi  oli  ramona. Ihan  kiva nimi ja siksi sitä mekin  koko ajan kutsuttiin. Niin kului  muutama  viikko  ja  koira putkautti  8 komiaa  koiralasta, pirteitä  jokainen 

Muut meni kaikki myyntiin, 400  markkaa  pentu, mutta yhden  parhaimman jätin ittelleni. Se oli  jo pentuna iso ja  sitkeä   ja siksi sen  ristin pomoksi.

Mutta...

Kun muutimme tänne  Kauhajoelle  1990,  niin tottakait mukana  tuli  Susikoira ramonakin. Oli hyvä  talonvahti , sisukas  kun mikä, joka kerta  oli  mun mukana  lenkilläni, pitkin  maita ja  mantuja..

Kunnes:

Naapurini  Juha  V,  soitti  ja sanoi..

J: Onkos  sulla  Ekku  se susikoira,,,?

E; juu on..mitä siitä,,?

J; eimuuten  mutta se on jäänyt  rekan alle   tuolla päätiellä ja  makaa  tien  sivussa ihan Riipinluoman  tienhaaran lähellä..

¤¤¤¤

voiha  paska  sanoin:

Ja niin minä  starttatsin vanhan Transiittini, otin  sen perälle  muovia isoon  palan, lumilapion, hanskat käteeni ja ajoin  päätielle...ja siellähän ramona   makasi, taikka oli  littanassa kun  punertavan-ruskia karvaasen laikukas   olohuoneen matto.....sen lapioittiin  transiittini perään muovimaton päälle ja  eikun  takaasin  tänne. Tuolla  ihan  markin nurkalla  oli sopiva monttu ja sinne  maton, eikun  littananan  susikoiramme  kiskoin, sinne  sen valutin ja  multaa  päälle...Pikkaasen oli   mattoa, eikun   sisikoiraamme ikävä monta   viikkua.

pienen  ristikin  väsäsin  ja   tussilla nimen  poikkupuuhun....ramona.Siellä son veläkin, meinaan  littana  ramona,   maan alla ,mutta risti  on ajat sitten  jonnekin  hävinnä.

Ekku  Mattila.

.