Uffopilvi rikkoi käsivalaisimeni.....!!

9/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Oli syksyinen  hämärä ilta , kello 23,00  suunnilleen.
Katselin vaimoni kanssa kaikessa  rauhassa teeveetä, kun yhtä-äkkiä  nousin  soffalta , avasin ulo-ovemme ja menin   ulos pihalle. Mukaani nappasin  voimakkaan akkukäyttöisen käsivalaisimen , jonka olin  ostanut päivää ennen  Sähköliikkeestä  Kauhajoelta.
Pohjoissuomen sähköstä. Hinta oli  90 markkaa.
Ja taas...se susikoiramme....se uikutti kuolemanhädässä ulkorakennuksen alta, kauhea ulina kuului.Henkensä hädässä.
Uiiiiiiiiiii...uiiiiiiii..kuului..
Minäpoika kävelin  ulkorakennuksen  päätyyn ja ihmettelemään. Ensin luulin että  mustanpuhuvat immeiset  Romaniasta , ovat jossakin kyttäämässä, koska  siihen aikaan olin niiden kanssa vähän niinkuin..."riidellyt". olin valmiina  ottelelemaan..
Ei mitään näkynyt/kuulunut.Kovan tuulen  siivittämänä  matalalla roikkuvat pilvet liikkuivat  meiltä katsoen  vasemmalle, postilaatikkomme suuntaan . Niiden välissä näkyi sellaisia vaaleimpia  aukkoja  taivaalla, niinkuin  yleensäkin on.
Ja....ohoh....melkein huudahdin...!!
Taivaalla, vasten tuulta, siis vasemmalta oikealle liikkui todella tumma sekä suurikokoinen  pilvi. Noin 40 metrinen kooltaan.  Se oli jollakin tavalla kumman  vihamielisen oloinen , uhkaava sanoisin ja  karvani onnistui  taas nousemaan  pystyyn. Mitäs nyt  ??...ajattelin...mikäs  elevetti sä oot?? Häh??
Häh?
Siis eikun käsivalaisimeni   valosuihkun suoraan pilveen tökkäsin.  Kirkas valonsäde pilveen  osui  ja sen avulla pilveä seurasin  hetken aikaa. Ollessaan  suunnilleen   naapurimme Vaskivuoden  tuvan päällä,   200 metrin  korkeudella   pilvi  "vastasi"  minulle.
Siitä  tuli samantyyppinen kirkas valonsäde , kun käsivalaisisemestani , seurasi  omaa valoani ja alkoi laskeutua sitä pitkin  minua kohti. Luulin ensin että  pilvi heijastaa sen valonsäteen ja liikutin  omaa lamppuani  eteenpäin pilvestä, mutta ei.
Pilven valo  laskeutui  alaspäin   ja  ollessaan  noin puolivälissä  omaa valonsädettäni, sammutti sen.
Tumps.
Käsivalaisimeni  lopahti kerralla...
Meni rikki.
Kaput.

Jatkuuu....

Ekku Mattila.

Ruosteinen vanha tunnukseton pommikone..Plenheim...?

9/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Oli kevät  1992 ??....kun menin , pihalle Sunnuntaiaamuna  kello noin  07.00.
07,00.
Perkiö-Kalantie 155  Kauhajoki.....siis tämä nykyinen asuntomme.
Kun maa alkoi tärisemään jalkojeni  alla. Se tutisi  jännästi, ikäänkuin aaltoili ja ilmassa tuntui kummallista  kuminaa.Duum...duum..duuum  tyyliin.
Niinkuin jossakin olisi käynistynyt  voimakas moottori ja tuulen mukana siitä  ääni meni välillä pois ja taas kuului selvemmin.
Duum...duum..duum..
Seisoin pihalla ja kuuntelin sekä katselin   taivaalle  vähän niinkuin suu auki.
Kun ::::
Talostamme vasemmalta  puolelta , koivujen  yläpuolella  näin jumalattoman suuren vanhanamallisen  pommikoneen. Englantilaisen Blenheimin oloinen.Nokassa monta  pientä lasi-ikkunaa. Matkaa suunnilleen  500-600  metriä. Korkeutta vain  satakunta metriä, ellei vähemmänkin. Kone lensi todella hitaasti ihäänkuin se olisi koko ajan tippumassa taivaalta. Suuntana viistosti kurikka, taikka Seinäjoki.
Kurikka, Seinäjoki.
Ja kuinkas ollakaan...silloin meillä oli  ns susikoira. Se alkoi  ulista kammottavalla tavalla, henkensä hädässä ja tukki itsensä puuladon alle , hyvin pienestä aukosta. Sinne meni.Piiloon. Sama juttu tapahtui toisen kerrran  koiralle, josta kerron hetken päästä..
Ainiin se lentokone. Se oli ruskea  ,sekä selvästi pahasti ruosteinen. Lensi   vaappumalla sekin, todella hitaasti , tippumassa  koska tahansa alas maahan. Ja yhtä asiaa   ihmettelin.!!
!!.
Koneessa ei ollut minkäänlaisia tunnuksia, siis ns maamerkkeja , ei mitään. Kyljissä ei ollut mitään......Ja siitä tuleva ääni oli jumalatoon. Ilma selvästi väreili  moottorien äänestä.Duum-...duum...duum...duuuum..
Sinne katosi puiden taakse. Ja minä puhelimen  ääreen.Soitin Koskenkorvalaiselle tutulleni  Niemen Juhanille ja kerroin että meeppä äkkiä ulos pihalle, sillä  sinne tulee taivaalta kummallinen  lentokone.Jupe lupasi tehdä niin ja meni pihalle.....ja soitti  5 minuutin päästä...
"Häh...ei täällä mitään konetta oo taivhalla...lintuja vaan lentelöö....ei koneita..ei ja ei ".
Eikä ollut.
Pari seuraavaa päivää kyttäsin Ilkasta uutisia josko  koneen olisi muukkin nähnyt.:mutta ei. Hiljaista oli lehdessä. Taivas oli tyhjä.
Siis...:
Mikä hemmetti se romukone oli?
Mistä se tuli?
Minne se meni?
Häh?

Ekku Mattila.

Lentävä resu-uffolautanen..vanhaa mallia...Jalasjärvi 1987.

9/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Jalasjärven uffo..

Olisko ollut  vuosi 1987  ja istuskelin  vuokratalomme päädyssä  . Loppukesä illalla  noin 23,00...........pikkuinen hämärä jo..
Sylissäni  istuskeli meitin kissi.
Paikka  Jalasjärven Ahonkylä ,entinen  osuuskauppa, sininen talo.
Kun.....:
Tunsin miten tukkani niinsanotusti  nousu pystyyn, ihokarvani  melkein  kihisi ja  niskassani joku veteli  kylmää märkää sorsan höyhentä.
MIAAUUUUU....!!....kuulin ja kissini  ponkaisi salamana pois sylistäni, todella  ripeästi , sillä monta päivää senjälkeen oli reidessäni  kynsien viillot. Eikä kissiä näkynyt meillä pariin   päivään ja kun tuli niin sen silmät  seisoivat päässään.
Ihmettelin että mitä ittua ny? Miks  kissi tuli hulluksi? Mitä se säikähti ? Häh?
Häh?
Kun minusta oikealle, puiden yläpuolella, noin 30 metrin päässä näin  kummallisen  Australian alkuasukkaiden   käyttämän  bumeranggin.Se oli  ruskehtava ja viistosti käyrä.Kooltaan noin  10 metrinen , vähän kallellaan liikkui  ja siitä tuli sellainen  suhiseva ääni. Lensi sillai hiukan  kieppuen jokirantaa kohden ja katosi  noin  80 metrin päässä olevan metsikön taakse.
Tuumailin että juu.
Uusinmallinen   lentävä lautanen, taikka sitten vanhaa  mallia. Sellainen  romuhko , huono lentämään ja  jotakin vikaa...ehkä  sytytys oli pielessä (hehheh). Sinne meni jonnekin säikyttämään muita kissoja.....
Mikä se oli?
Mistä se tuli?
Minne se meni?

Outoa...vai mitä?


Ekku Mattila.

Uffoasiaa...Vatikaanista , jääkiekkokatsomoon.

9/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Uffoasiaa.....

Jälleen kerran Uaameeriikka  yrittää peittää/selittää/järkisyin ns Roswellin tapauksen. Aamulla siitä aiheesta  tuli ohjelma.....
Että  lautasen  palaset  olivat  alumiinifolioisia säähavaintopallon osia ja riekaleita. Ne humanoidit olivat mukamas  nukkeja jotka  ilmavoimat olivat  lähettäneet  heliumpallolla ylös   ja   ihmisennäköiset nuket joitakin mittaamisjuttuja/muuta soopaa.
Onneksi  maailmassa  on  ainakin   50-70  %  ihmisiä jotka uskovat lentäviin lautasiin , humanoideihin ja että muualla maailmakaikkeudessa  on elämää. Onneksi. Monessa maassa on instansseja ja virastoja joiden pääasiallinen  tarkoitus on tehdä  ufoasia/humanoidit naurunalaisiksi ja selittää että ne ovat  huuhaata  jokainen. Tilanne on sama kuin  pimeällä keskiajalla. Silloinhan  poltettiin  roviolla (mm Italialainen Bruno)  joka kehtasi väittää että maailmankaikkeudessa  on elämää ja että maapallo on hiekkasiru  mittaamattomassa avaruudessa.
Galileista puhumattakaan.
Vielä niinkin myöhään  kun vuonna  1830  tiedemiehet  laskivat  ettei ihminen  voisi koskaan liikkua nopeammin kun hevosen vauhtia, sillä rintaan tuleva ilmanpaine  rikkoisi  keuhkot.
Ettei  taivaalta  voi tulla kiviä (meteoriitit)  sillä  taivaalla ei ole mitään.
Ettei  ihminen voi koskaan lentää linnun lailla.
¤¤¤
Papisto/Vatikaani (ko?) haluaa kaikin voimin  estää  uskon muualla maailmankaikkeudessa  olevasta  veljistämme...vaikka Vatikaanin  kellariholveissa  on  ehjä lentävä lautanen , salaista tietoa avaruuksista , ajan salamannopeasti  siirtymistä , maapallon  historiasta , jossa oli jo  kaukaisessa ajassa    miljoona kaupunkeja , lentoliikenteestä muille planeetoille , ihmisistä joiden elinikä oli  tuhansia vuosia, hirvittävistä  katastrofeista jotka  tuhosivat maapallon useaan eri otteeseen ja tiedot  tästäkin ajasta, jossa elämme juuri nyt, sekä  tulevasta lopun ajasta.
Myös sellainen tieto , että tässä nykyajassa  on sekä elää  tuhansia  humanoideja. Ne ovat aivan samannäköisiä meitä , puhuvat kuten me, syövät kuten me, käyvät töissä , eikä niitä erota  lainkaan mattimeikäläisestä , siitä naapuristasi , joka muutti  viereenne  9 vuotta sitten.
Myös  minä voin olla humanoidi. Taikka sinä siellä , Eino/Aino/Eetu. Hyvinkäällä saattaa   asua   Jarmo perheineen, kaksi lasta ja koira. Isäntä töissä  lähikaupassa, vaimo opettajana . Kenties eilen istuit  jääkiekkokatsomossa humanoidin  vieressä. Hän jolla  oli  kummanmuotoinen  pää.
Tuliko mieleen   Sakari...?

Ekku Mattila.

Tiitisen listan kummat "katoamiset" nettiseiniltä..

9/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Suomen kommari/demari/supo  poistivat  näköjään  eilen illalla  yhdeksältä  nettisivulta ns Tiitisen listan ,jonka  jaoin eilen aamulla  heille.
Onneksi meillä  0n MV....(itä ittua)  lehti , jonka julkaisema  Tiitisen lista keräsi  eilen  kello  16.00 mennessä  yli 9000  lukijaa. Satakunnan  lukija-alueella  6500  ja monessa paikassa  tuhansia  lukijoita.
Pointti on tämä:
Ensivuonna  Suomessa on kunnallisvaalit ja siitä 2,5  vuoden kuluttua eduskuntavaalit  ja  kommari/demarit  pelkää  Tiitisen listan   esilletulon  romahduttavan punaisten  äänimäärän.
Oujee...niinhän siinä käy....
Punakommarit  säätivät   Tiitisen lain (Mauno Koivisto) jonka mukaan  lista voidaan julkaista vuonna 2050........hehheh...
Paree  ennen, kun ei ollenkaan......Petturit  esille  ja oikeuteen.
Eiksjuu?


Ekku Matila.

"Onko sinusta saatana valokuvia "?..

8/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Vaikka olen tämän saman aiheen jo  kolme kertaa blogissani  kirjoittanut, niin uudistan sen kuitenkin...
On se niin  hupainen   tapahtuma.


Olarissa , lähellä  Hesaa ,  luonani   kävi asiakkaita  aamusta iltaan.
Joka päivä.....ovikello kilaji.. ja puhelin soi...taas...
Ring...ring...
Ring..ring....oli ilta ja kello lähempänä  23.....ja vastaamaan kävin.
"Päivää, taikka iltahan jo nyt on..kuului naisen ääni puhelimesta....onko siellä selvänäkijä/parantaja Ekku Mattila ?".
"Kyyllää vastasin...mikä on niinkun hätä ?"
"Minulla on tuo terveys reistaillut...välillä paree ja välillä taas ei...ja siksi tuumasin ottaa yhteyttä  si uun Ekku....jos voisit auttaa ".
"Parasta on aina ottaa yhteyttä omaan lääkäriin vastasin...sil..."
"Niinmutta uskon myöskin parantajiin vahvasti ja jos voisit auttaa...olen kuullut ja lukenut sinusta oikein hyvää , joten mit...".
"Ahaa....jos koettaisin , mutta tarvitsisin sinusta  muutaman valokuvan, vastasin...värikuvia mieluiten  ja ei  kovin vanhoja...juuri valokuvista  minä näen...ne on tärkeitä....sil.."
"Kyyllä minusta valokuviakin löytyy..nainen vastasi.....siskon tyttären  häissä otettiin   kuukausi  sit..."
"Oikein hyvä  ....sanoin....Onko sinusta saatana  hyviäkin kuvia?.....sellaisia  jossa kasvot näkyy...
On hyvä jos  sinusta  saatana on ......kuvia.....oikein  hyvä.."
"MITÄ..!!!!!!....kuului  kova kiljaisu puhelimesta....MITÄÄÄÄ!!!!!"...minua ei ole koskaan näin loukattu......MITÄÄÄH????!!!.
Sitten  kuului klik.....ja puhelin paiskattiin korvaani.....KLIK.
Ja  minäpoika  olin hämmästyksestä   ymmyrkäisenä....häh??....mikäs  toi akka  oli ?..nakkasi  luurin korvaani....hullu akka....pöljä"..
¤¤¤¤
Senaikainen akka vastasi........
"Kuulitko mitä sanoit hänelle..?...sanoit   kaksi  kertaa..."onko sinusta saatana  valokuvia ?"
???
Hehheh....ja hokasin....väsyneenä    minun  piti kysyä....
"Onko sinusta saatavana  valokuvia?"....tuli sanottua saatana....
Heh..

Ekku Mattila.

Imatran agenttimurhat.......??!!..

7/12.2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Imatran murhista..

Poliisit sanoo naama peruslukemilla ,ettei tapahtuma ollut millään lailla poliittinen.
Että se oli täysin  sattumaa.
¤¤¤
Juu..juu..heheheh..

Todisteet.:
Jätkä ajaa autonsa kuppilan eteen.
Ottaa aseensa peräluukusta esille.
Odottaa kun ne 3 naista tulevat ovesta ulos.
Sitten ampuu heidät kuoliaaksi.
Heittää aseensa autonsa peräluukkuun.
Jää odottamaan kaikessa  rauhassa  paikalle  poliiseja.
¤¤¤¤¤
Ampuu  ne kolme , vaikka patruunoita olisi ollut lisää. Tulee kysymyksiä...
Mitä ne toimittajat  tiesivät, mitä olivat tutkineet ja  koska  oli tarkoitus asia julkistaa?
Venäjän läheisyys....??!!....liittyikö murhat jollakin lailla Venäjään...?? Ehkä herra Putleriin saakka........??...odotettavissa olevaan  invaasioon  Venäjän taholta ??...Olivatko  toimittajat..."toimittajia".....vai  kenties  agentteja...??...kumman puolella...??
Täh?.
Kyselee:


Ekku Mattila.

Saarijärven kummitus.....Mahlun Konttiperällä.

7/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Konttiperän   kummitus...

1982  sain jonkunlaisen  "aivoverenvuodon" sillä  oli pakko muuttaa Saarijärven Mahluun, Konttiperälle, 24 km Saarijärven keskuksesta.
Se oli todella hullu päätös , sillä  mikä oli   asustella  Espoon Olarissa , 11  km  pääästä Helsingistä......
Noh joka tapauksessa   Kantolan muuttofirman autolla matkaan , joka kesti  melkein 6 tuntia, tavarat  vuokrataloon ja asumaan.
Jo toisena iltana  kuulin vintistä selviä raskaita askeleita ja sinne minäpoika  kapusin. Eihän siellä mitään ollut. Kaksi vanhaa keinutuolia  , muutama  puinen  lipasto , vaatteita laatikoissa ,sekä  ryijy seinällä kökötti. Ja kaksi vedettävää  seinäkelloa.Juu. Kumpikaan ei käynyt.
Noli hiljaa.
Niinpä kapusin  alakertaan. Seuraavana päivänä jälleen   raskaita askeleita  vintistä , joten  sinne taas asiaa tutkimaan. Luulin ensin siellä majailevan jonkun  pöljän  erakon/kulkurin ja sentakia  tarkasti vintin perukat  tutkin, mutta  eipä mitään löytynyt.  Vintti oli  tyhjä kun se  kuuluisa vanha hauta  ennenWanhaan.
Kuitenkin jotakin oli toisin  eilistä. Toinen seinällä olevista  kelloista  kävi komeasti. Tik..tak..tik..tak...tik...tärpäntikkeli  hienosti heilahtel. Tik..tak...tik...ja  iesussentään lyödä kumahti kaks kertaa....vaikka viisarit näyttivät   tasan kahtatoista.
Ja niin  kello  väsähti.  Ei käynyt enää.  Uskoin sen johtuvan  askeleista, joita  syntyi kun  lautalattialla kävelin.
Mennessäni  niiden kahden keinutuolin  ohitse toinen  alkoi  hienosti  heilua. Hetken päästä  tuli se toinenkin mukaan ja ne heiluivat sillai  epätahtiin.  Kun toinen  nyökkäsi, niin toinen heilahti taaksepäin. Siis ristikkäin sanoisin. Taas uskoin kaiken  johtuvan  lautalattiasta  ja tai  vedosta, joka syntyi kun talo oli aika vanha ja varmasti  vintillä rakoja löytyi nurkista.
Noh antakaas olla.
Melkein jokapäivä  sama näytelmä toistui vintissä. Kello  löi  tik..ak.. ja sammui....kiikkutuolit  heilui miten sattui ja  ihollani  hyppi kylmät/kuumat väreet. Siis  ahaa....tuumasin selvät  kummitusmerkit.
Kummitusmerkit.
Yks  päivä  jäin yksikseni   3 kersan kanssa, kun neljättä  lähti vaimoke synnytyssairaalasta hakemaan.... Ja tuli ilta ja ehtoo ja eikun maate.
Kun valot  sammutin  huone tuli aivan pimeäksi. Kuten neekeri hiilikellarissa mustaa lakua  syömässä.
Musta baskeri päässään.
Vähää ennen  nukahtamistani  tunsin   miten peittoa jalkopäässäni vedettiin hitaasti naamaani kohden ja siihen se sitten  mytättiin. Johan on aatana ajattelin...mikäs  ny??...vedin  peiton takaisin  jalkopäähäni ja nukkumattia  odottelemaan.
Ja uudelleen  peitto mytättiin naamani päälle. Sen vedin takaisin jalkopäähäni, mutta taas  sen liikkui naamani päälle  mytyksi. Peiton vetäminen lakkasi  kun otin Raamatun ,avasin sen Herran siunauksen kohdalta ja laitoin tyynyni  alle.
Talossa  kummitteli niin paljon ,että 3 kuukautta  siellä asuimme ja äkkiä pois.
Äkkiä pois.

Ekku Mattila.

Isäni oli sotaveteraani....

6/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Väinö Isäni  oli sotaveteraani.
Melkein 5 vuotta  taisteli  ryssiä vastaan. Haavoittui   2 kertaa , latumiina   räjähti suksen alla ja isäni lensi  ilmassa täyden voltin. "Onneksi vaihdoin paksumpipohjaiset sukset ennen miinan räjähdystä....hän kertoi....muuten olisi käynyt huonosti.
1960  luvulla isäni vielä  arpiaan  näytti....kylkeen tuli  sirpale....niskaan samoin...toinen  käsi  jäi  huonommaksi....mutta kipua   oli aina läsnä.
Sirpaleet alkoivat liikkua  vuosien saatossa. Kuulemma verisuonten mukana. Yksi sirpale tuli  poskesta esille vuonna 1973 kun isäni oli kylässä luonani Hesassa.
Se oli  sentin mittainen ja käyrä. Oli  kulunut kirkkaaksi.
Nuorena poika kysyin että nitistikkö ryssiä  ja vastaus  oli..."äläs kysele". Kysyin uudelleen  1973 ja saman vastauksen sain.
Isäni ihmetteli  mikä ihme häntä suojeli  taistelun melskeissä..kun  moni  kuoli. Jopa ihan hänen  viereltäänkin. Kesken heidän kävelynsä. Tarkka-ampujahan se. Yhden kerran ollessa   tunnustelijana isäni haistoi  mahorkan  hajun....ja lähti  hitaasti taaksepäin ja sai varoitettua  joukkuetta.
Tilkan sotasairaalassa isäni  voitti korttipelissä  suuren ja arvokkaan kultakellon. Kun meni suihkuun seuraavana päivänä joku hyväkäs sen varasti.
Epäilty oli kuulemma  Lapin  äijä. Kummasti lähti heti  aamusta....karkuun  tietty. Kultakello plakkarissaan.
Kaunialan sotavammasairaalassa  oli varkaita.  Isäni oli siellä  hoidettavana  1973   2  viikkoa  ja sen aikana joku varasti hänen kaapistaan  tuhansia markkoja rahaa. "Voi helevetti, sanoi isä...jos saisin sen lieron kiinni"....
Isäni kuoli  1997....90  vuotiaana.  Oli jo vanha ja väsynyt. Kesken lauseen meni pois...."haluaako  Väinö  hilloa lettujen kanssa"??  kysyi osaston lääkäri kun  vuoteen vierella  oli..."Noh...jos..." vastasi Isä ja kuoli  pois.
Elämästä kaikkensa  saaneena.
Kuukautta ennen kysyi minulta..."pääsenkö mä taivhaaseen "..?...sanoin että tottakai. Vaikket ookaan Helluntalaanen....
17/2-1997   oli R.I.P  päivä.
Oli.

Ekku Mattila.

Toinen patruuna toimi....Pum.

5/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Se toinen luoti tiesi paikkansa.....

Tunsin Seinäjokisen (sanotaan häntä vaikka  Timoksi)  vuosina  1992-94.
Noin 30 kymppinen.
Hän oli mm autokauppias ja sen tiimoilta hänet  opin tuntemaan. Timo asui  Kasperissa. aika lähellä R-kioskia , rivitalossa.
Timo oli aika  riehakas ,sekä  kova menemään.Kun hänelle  viihteen aika tuli, niin vauhtia  myöskin riitti.Kaiken lisäksi  Timolla oli  todettu  ADHD jonka  todistamaa  lääkärintodistusta  hän innokkaana  näytti.
Kun näihin  personallisuuksiin  lisää  myöskin Timon todella  lyhyen pinnan, niin arvata saattaa , mitä siitä seurasi.
Oikeudenkäyntiä  hänellä  oli.Etupäässä tappeluista.
Muks.
Jos Timolle iski masennus, niin se oli todella  kova. Siinä tilassa  hän oli kaiken toivonsa menettänyt, ainakin omasta mielestään."On paree, että kuolen pois"  Timo sellaisessa   tilanteessa sanoi....paree että menen pois....paree niin kaikille.
Paree.
Kuten monesti  nykyelämässä  , avioliitto  saattaa alkaa rakoilemaan  , niin kävi  Timollekin .Jo muutaman kerran hän oli ollut ns "ulkoruokinnassa" ja sanonut ettei sellaista pitkään enää kestä. Talo, jossa hän asui oli Timon vaimonsa nimissä  ja useasti mies sai mennä ovesta pihalle.Oli sitten pakkanen, taikka kesä.
Yksi  Sunnuntai  Timo tuli   kylään. Hän oli saanut tietää Tampereella  olevan vanhan nelivetomaastojeepin olevan myyynnissä ja sitä  hän himoitsi. ....mennäänkö katsomaan sitä Ekku hän kysyi..?...ja jos se on hyvä, niin ostan sen ja ajan Seinäjoelle.."
Niin me sovittiin ,  että   tulevana Keskiviikkona sinne menemme....."tuu Keskiviikon aamuna mulle kello 06,00 " Timo sanoi ja  suostuinkin siihen...siis eiku hei hei ja nähdään Keskiviikkona..."
Oli siis Sunnuntai kun Timo lähti. Isolla mustalla Ameriikan autollaan.
Näkemiin..taikka oikeammin ne  olivat  hyvästit.
Hyvästit.
Samana Sunnuntai-iltana  ,kello  23,00  Timo  ampui itseään  9 millisellä  pistoolilla päähänsä. Hän halusi jatkaa vaimonsa kanssa yhdessä elämistä, mutta nainen kieltäytyi. Kysyttyään kolme kertaa Timo ampui itseään. Ekakerralla ase ei toiminut .Vedettyään ns uudelleen liikkuvat taakse se  heitti suutaripatruunan ulos ja syötti uuden piippuun.
PUM !!!!
Se toimi.
Toinen patruuna  tiesi paikkansa.

Ekku Mattila.

Paniikkihäiriöni syy selvisi.....lusikka ja tukkapöllö.

5/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Siihen aikaan ..sodan jälkeen, 1946  oli kodeissa kova kuri.
Jumalattoman kova.
Jos kersat jotakin pahaa tekivät, taikka eivät tehneet, tuli otsaan että kalaji.
Klonks !!!
Myös tukasta revittiin että hiustulloja oli joka paikassa.Ne näyttivät melkein  laihoilta  rotilta................laihoilta rotilta.  Minun hiuksiani. Pitkin tuvan lattiaa.
Siihen aikaan oli kova kuri.
Muistan jo nelivuotiaana ,että  sain aina selkääni kun oltiin syömässä. Kesken ruokailun äitini mua otsaan isolla  lusikalla  paukautti ja  hiuksistani  kiinni  veti. Aina ruokapöydässä.....RUOKAPÖYDÄSSÄ....!!??  Ruokapöydässä. Samaa jatkui  vuositolkulla , koulunkäyntiini saakka, siitä murrosikäiseksi, kun olin 14 , otsaan isolla  lusikalla  mua äitini iski ja tukasta  retuutti.
Ruokapöydässä  perkeles!...huoneessa jossa oli muitakin läsnä....muitakin.
Kun tämän kerroin  päätohtorille hän innostui. Ahaa hän  lausahti....."siinä syy paniikkihäiriöösi...siinä syy....lusikalla otsaasi  ja hiuksista  kiinni....vuositolkulla  tätä kesti..vuositolkulla....paniikkihäiriön syy selvisi "...
Syy selvisi.
Pillereitä en suostunut yhtään enää ottamaan, eikä niitä  mulle kovin vahvoja oltaisi enää määräämäänkään...mutta keksin  aivan ite  oivan keinon....todella oiva keino.
¤¤¤¤
Aloin harrastamaan liikuntaa. Juoksemaan perse  pitkällä  pitkin pururatoja.Naama hikisenä ja hiukset ei hulmuten.Juoksin paljon. Useasti  30 km päivässä ja se auttoi. Illalla ei  unipilleriä  tarvinnut. Uni tuli heti kerralla. Tuosta noin vaan. Heti kerralla.
Heti kerralla...XXXxxxXXXxxx....
Ei siis ihme että  minulla on tänäkin päivänä kova kunto. Voiko tästä kiittää  äitini isosta  lusikasta sekä  tukkapöllöstäni.? Minusta olisi  tullut melkein ammattijuoksija..sanottiin...
Ammattiurheilija melkein.
Roopinkina  suuri lusikka ja tukkapöllö.
Klonks.

Ekku Mattila.

Heräsin taivaassa......1971....

5/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Havahduin taivaassa.
Taivaassa..!!.....
Ympärilläni oli useita valkopukuisia  olentoja , kirkkaat vaatteet , kirkkaaat  loistavat vaatteet...............loistavat.
Makasin vuoteella. Ja sammuin.....heräsin uudelleen ja sammuin....uudelleen ja taas sammuin...uudelleen ja yhä uudelleen.
Sammuin. Näin  kului  vuorokausi , sen kuulin myöhemmin lääkäriltä. Olin sairaala Hesperiassa............sinne vietiin jokainen joka itsemurhaa yritti. Kuten minäkin. Suussani oli letkuja , nenässäni myös....tunne oli  todella  kenkkumainen...ei hyvä. Niinkuin olisi  piiitkiää matoja koettanut syödä nenän ja suun kautta. Piitkiiiää matoja.
Ja niin kului  2 vuorokautta. Mahani  huuhdeltiin letkulla. Jotakin  lääkettä sinne  purskuttivat , hiiltä sekä muuta , tiesmitä siihen aikaan. Mutta se auttoi. Jäin näköjään henkiin. Nipinnapin kuulemma...
Nipinnapin.
Koska......
Henkilö, joka kanssani asui  tuli asuntoon soittamaan jollekin. Huomasi makaavani lattialla ja sairasauton soitti....viimehetkellä kuulemma....5 minuuttia lisää  eikä minua olisi  voitu pelastaa...Ei pelastaa.
Elämälle.
Viikon lojuin Hesperian päiväosastolla. Yöt olin kuitenkin kotona. Aamulla psykologille , 2 tuntia , jotakin touhua  nikkarihuoneessa ja illalla takaisin Porvoonkatu  5-7 b 63.
Siinä me juteltiin  päätohtorin kanssa ja  selvishän se mistä kenkä puristi.
Selvis se.


Ekku Mattila.

jatkuuuuuu...

Join kerralla kuoleman maljan....

5/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Olin jo  muutaman kuukauden kerännyt vahvoja unipillereitä. Jopa 100  millikrammaasia..
ne oli vahvoja.
Niitä sai siihen aikaan  kourakaupalla , purkkeja erilaisia, kunhan vain sanoi ettei saa unta.....................
Ja minä sain. Marttilan  lääkäri ne määräsi , sanoi että ota varovasti , yksi illalla ennen nukkumaan menoa.  Suunnittelin koko jutun. Yhtään en illalla  naamaani  heittänyt. En yhtäkään unipilleriä.  Säästin ne parempaan käyttöön.
parempaan  käyttöön. Yks  päivä huomasin ,kun laskin ,että pillereitä oli koossa jo 80 kappaletta
80 kappaletta !
Oijee....!
Odotin oikeaa hetkeä ja se tuli. Tiesin olevani  asunnossani  yksin ainakin   3 tuntia. Uskoin  sen ajan riittävän ja eikun toimintaan. Irrotin unipillerit  huhmareeseen, yksi kerrallaan ja ne jauhoin pienellä kauhalla aivan hienoksi. Syntyi valkoista  jauhoa , kuoleman jauhoa , kuoleman.
Lämmitin kattilassa veden  puolilämpöiseksi, sen kaadoin lasiin , jossa jauho  jo valppaana odotti. Vähän lusikalla  sitä sekoitin.  Vähän sekoitin.
Vielä viimeiseksi  työkseni menin  asuntoni parvekkeelle. 9  kerros, Porvoonkatu  5-7 b 63. Oli Huhtikuu ja  huvipuisto Linnanmäen laitteita näköjään jo koekäytettiin. Tulevaa kesää varten.
Kesää varten.
Napsautin  radiomankastani Erkki  Junkkarisen ruusuja  hopeamaljassa   musiikin  päälle ja kävelin  alkoviini. Ja kerralla  join kuoleman maljan. Kerralla sen kumosin.
Kerralla.
Tännehän jäätte.....heikää ny....
Heikää ny.
Oli vuosi 1971...ja kevät.


Ekku Mattila

jatkuuuuuu...

Minun paha paniikkihäiriöni.....oli viedä henkeni...

5/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Minä kärsin pahoista paniikkihäiriöistä  50 vuotta.
Todella pahoista.
Vaivat alkoivat  kun olin noin 10 vuotias ja päättyivät suunnilleen 2005.
Siis   50 vuotta.
50 vuotta.
Pahin aika oli  1960- 1971. 11 pitkää vuotta. 1964 olin ihmeissäni ,että mikä minua vaivaa. En voinut olla missään paikassa jossa oli muita ihmisiä , en vain voinut. Pahin oli  esim odotushuone , linja-auto, juna, raitiovaunu, jopa elokuvasali. Elokuviin luikin varjon lailla kun kuva oli alkanut. Linja.-autoon menin aina  ihan taakse , junassa  en istunut koskaan penkillä. Seisoin  vaunujen välissä.
Vaunujen välissä.
Kauppaan menin  heti kun se avautui  ja äkkiä pois paikalta. Jos jouduin olemaan  kassajonossa , häivyin heti paikalta. Tavarat  jäivät  ostoskärryyn. En voinut olla  samassa  paikassa muisen ihmisten kanssa.
Se oli mahdoton tilanne. Lääkärin odotushuone oli paha paikka. Kuolemaakin pahempi. Usein  juoksin  huoneesta pois. Ja ihmiset katsoivat  pitkään. Ököaikana armeijassa  1966  oli  ruokalassa satoja  solttuja  . Luulin  tulevani hulluksi. Sydän löi  tuhattasataa , kurkkuani kuristi , henkeä en meinannut saada lainkaan ja naamani punoitti  kirkkaanpunaisena. Hiki norui otsaltani.
Söin tuskin mitään.
Olin yhdellä kurssilla  1968.  Ilmainen ruoka , mutta en voinut mennä  syömään. Minulla oli mukanani omat eväät...."vatsahaavaa varten"  sanoin muille. Ne söin pukuhuoneessa.  9  kuukautta  kärsin....voi että kärsin.
Söin tuskin mitään.
Miten usein Hesassa asuessani jouduin kesken  bussi/raitsikkamatkan ryntäämään ulos paljon ennen omaa pysäkkiäni. Täysi bussi, täysi  ratikka, liikaa ihmisiä. Pois..pois...pois  ja äkkiä.
Äkkiä pois.
Ihmettelin mikä  helevetti minua vaivaa.?... Kärsin todella. Kärsin. Ja niin alkoi mieleeni tulemaan lähteminen omin avuin tästä maailmasta, pois kärsimästä , pois, pois. Jääköön koko paska. Tännehän jäätte , tänne , mutta minäpoika  lähären. Nyt saa riittää. En jaksa enää päivääkään. En yhtä päivää...se on loppu nyt. Minäpoika  lähären.
Heikää nyt.
Hei.

Ekku Mattila.

jatkuuuuuu....

Tamperelaisen Railin "savukejuttu".

4/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Raili......nimi  "saattaa" olla keksitty..?

Taikka sitten ei ole.



Kävin Tampereella eilen...muuten vaan ja antakaas  olla.....!...mieleeni tulvahti eräs  tapahtuma noin vuodelta  1973....
Siihen aikaan siellä asui  tämä...Raili. Hän   eli ja oli onnettomassa avioliittosuhteessa  yhteen  mieheen....sanotaan häntä vaikka Olliksi. Muutaman kerran  kävi heidän  luonaan kylässä , olihan  Raili mulle sukuakin....taikka sitten  ei ollut. Nooh....mutta tärkein asia tulee tässä ja nyt....
Raili oli  vuorotyössä.
Ja aikaa suunnitella  seuraavan offensiivin:
Kun oli kotosalla, siihen aikaan kun  Olli  tulee illalla kotiin. Raili ei polttanut...mutta vähää ennen kun Olli saapuu  töistä pani savukkeen palamaan ja tumppasi sen  kukkapurkin alla olevaan lautaseen.....tumps.
Siis savu jäi  huoneeseen...tupakin savu...!
Kun Olli  tuli kotiin , niin tottakait hän haistoi  tupakin savun ja  jumalatoon riita oli valmis...tyyliin......
"Mitä helevettiä....Olli huusi...kukas täällä on  salaa  ollut  luonasi  ??...joku kolli ??....vieraita käyny ??.....tupakkia polttanut....??....saatanan huara Olli huusi ja  lähti....
Plams..! Ovi pamahti. Plams.
Ja Railia nauratti.....
Hehehehhehehehhhhekohejko..hehhehehee..
¤¤¤
Näin kului  3 vuotta. Kuulin kyliltä ja näin lääkärintodistukset että Raililla oli tämän tästä "portaissa" kaatumisia...sormet  murtuneet...ranne vintturassa...silmät  mustina....raapooksia  siellä ja täällä....pari hammastakin irti........"portaissa" kaatumisista...
Ja niin heille tuli ero....mutta  vuonna  2008  Olli jäi auton alle  ja kuoli muutaman viikon päästä TYKS...:ssa...vammoihinsa...
Raili  meni hautajaisiin.
Meni.

Ekku Mattila.

Huijari Ossi Närpiöstä ja toimittaja Simo Nikula Seinäjoelta..

4/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Heti kun herra Ossi huijari  lähti......
otin puhelimen kauniiseen  käteeni..
ja soitin toimittaja   Simo Nikulalle...Seinäjoelta.

Ring....ring...ring...


Kerroin Ossin haaveista  saada  kymmenittäin timantteja rikkailta asiakkailtani...
Kerroin että Ossi  on huijari...
Kerroin  hänen lähtevän livohkaan  saatuaan  tarvittavan  määrän timantteja..
Kerroin  ettei Ossi välitä paskaakaan  sairaista  asiakkaista....
Kerroin  että minä sen  Ruusikvartsikiven  salaisuuden  löysin..
Sanoin  että älä  missään  tapauksessa  tee Ossista juttua Ilkkaan , autat vain häntä huijaamaan entistä enemmän ihmisiä....
Huijaamaan asiakkaita.
¤¤¤¤¤¤¤
Ja mitä teki toimittaja  Simo Nikula.??!!
Teki Ossista jutun  Ilkkalehteen..
Kertoi myöskin Ossille , että olin varoittanut hänestä...
Kertoi  että Ossi on paranormaalinen  parantaja.....(hehheh)
Kertoi  Ossin suunnittelevan parannuspöytää...(onneksi ei ollut puhetta timanteista)
Kertoi että Ossi  ITSE  huomasi  Ruusukvartsikivessä  parantavan  säteilyn...
Kertoi Ossin olevan rehellinen ihminen.
!!??!!??..
¤¤¤¤¤¤¤
Ja mitä teki huijari  Ossi Närpiön entisestä koulusta ?????
Ryntäsi luokseni  nahkatakki viuhuen...
Nyrkit pystyssä...
Mutta  aika nopeasti myöskin LÄHTI....
.......
Toimittaja Simo  Nikula Seinäjoelta  oli juorunnut...
Ainiin....jos haluatte  tarkistaa  tämän blokini , niin menkää Nikulan  luokse....jos hän on MIES niin  todistaa kirjoitukseni oikeaksi....hän pitää omaa blogiaan....

Ekku Mattila.

Huijari Närpiön entisestä koulusta... herra XXXX..

4/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Nohniin.....
Lisää herra Ossista...


Ultran ilmestymistä seuraavana päivänä Ossi  suorastaan  syöksyi  asuntooni Jalasjärven Ahonkylään......
Hänen  kasvonsa  loistivat  innosta , posket  hehkuen Ossi  pauhasi.
"Arvaas kuule Ekku  miten paljon  olen saanut  soittajia sen LÖYTÄMÄNI  parannuskiven tiimoilta?...........kymmenittäin on tullut...monta päivää on jo  varattu  ....yksi Seinäjokinen toimittajakin   Simo Nikula tulee   huomenna  tekemään jutun siitä  parannuskivestä ja se on kova sana....senjälkeen  tulee  asiakastulva se on varmaa."...hehkui Ossi Närpiöstä..
Ja sitten tuli se tärkein.....Ossilta..
!!!!!!!!!???!!!..
Ossi  ehdotti minulle.....
Koska  sinulle tulee asiakkaita  ympäri Suomen , ulkomailtakin saakka   ja takuulla tunnet joitakin varakkaita leskinaisia , taikka muuten  rikkaita , niin kerro heille että  Ossi  tarvitsee  seuraavaan suureen parannuskeinoon  timantteja.....paljon timantteja....paljon..paljon timantteja...
Kerro heille  että minä  rakennan   parannuspöydän jossa on timantteja  kymmenittäin, suuria sekä pieniä ja tärkeintä on että ne on timantteja...ja jokainen  sairas asiakas menee pitkälleen sen timanttisen parannuspöydän  päälle  makaamaan....ja parantuu kertalaakilla.
Parantuu kertalaakilla...Ossi  sanoi..
Parantuu..
¤¤¤¤¤
Ja jatkoi.......kun olen saanut  paljon timantteja kokoon.......otan ja häivyn  jonnekin  lämpöiseen maahan....paskat mistään sairaista asiakkaista....paskat....otan ja häivyn Ossi sanoi.....ja lähti.................lähetä luokseni  rikkaita asiakkaita....."
Hei hei Ekku.....hei hei..
Hei hei.....

Ekku Mattila.

Ossin juttu jatkuu.....
heeetkiineeen...

Närpiön huijari...herra ....xxxxx...

4/12-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Opin tuntemaan vuonna 1987  yhden  Närpiöstä kotoisin olevan miehen , sanotaan häntä vaikka  Ossiksi..............
Ossi oli jonkinsortin  "kivimies". Keräili  erilaisia kiviä , erilaisiin tarkoituksiin ja etupäässä kunhan keräili vaan...
Kutsuttuna menin  Närpiöön paikan päälle vanhaan    entisen kouluun ja sisälle....
Päivää taloon...
Yläkerrassa oli Ossin kivikokokoelma. Sikinsokin , pitkin ja poikin, lattialla sekä  pöydillä muutama kymmenen  arvioin. .....ja niitä aloin  tutkimaan.
Erityisesti yksi oli  mielestäni mielenkiintoinen.  Se oli Suomen Lapista  irrotettu, sellaisesta emäkalliosta, ruusukvartsi. Kooltaan  suunnilleen 20x 20  senttinen ja sen keskellä oli  nyrkin mentävä  aukko....painoa noin  10 kiloa...
Sinne käteni työnsin.
Sain käteeni jännän  sähkövirran, kuumottavan, lämpöisen tunteen ja se tuntui joka kerta kun kiven  reikään käteni työnsin. Samalla   ihoni karvat  nousivat  ns pystyyn..Tunne oli todella hieno, sekä erittäin miellyttävä.....myös henkisestikin  sanottuna.
Kerroin tästä asiasta  herra Ossille.
"Mitä helvettiä..hän sanoin...ei minun kädessäni mitään tunnetta oo...vaikka kuinka  koettaisin...en tunne mitään....hän sanoi  ja katseli  minua  ihmeissään....tunnetko  todella  kivessä jotakin  paranormaalia ?  hän kysyi ja vakuutin että niin on....Kristallikivessä  on kenties parantavaa voimaa sanoin...parantavaa voimaa.."
Kun lähdin niin oikea käteni suorastaan  hehkui  edelleenkin. Kivessä  oli jotakin mystistä....
Niin kului   parisen viikkoa ja   ilmestyi  Ultra-lehti.
Ja kukahan se siellä  pullisteli??
Herra Ossihan Närpiöstä. Hän  ilmoitti  lehdessä  että  HÄN sattumalta löysi omistamastaan kvartsikivestä  jotakin mystillistä...!!..työntäessään kätensä kivessä  olevaan reikään hän tunsi miten kivestä  suorastaan pursui mystillistä, parantavaa voimaa!!...siinä on  pakko olla voimalataus ja nyt  jokainen joka tarvitsee  auttamista/parannusta on tervetullut hänen Närpiössä olevaan entiseen kouluun...hinnasta sovitaan sitten paikan päällä.....soittakaa numeroon....xxxxxxxx...."
Närpiön Ossi haistoi suuren  rahan..
Haistoi....

Ekku Mattila.

lisää tulee Ossista...
heetkineen..

Olin Kurdi 1650....petturi tapatti minut.

30/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Yhden entisistä  elämistäni elin Turkin vuoristossa , Kurdina.
Noin 1650  luvulla. Sissipäällikönä. Kova soturi olin.Pidetty ja peljätty......
Kurdi.
Meitä oli noin 3000  kurdia, taistelijaa  ja pahantekijää. Viimeisen päälle ammattisotilaita  .Kovia  äijjiä....
Kovia.
Elimme, kuten Kurdit tänäkin päivänä , vaikeakulkuisissa  vuoristo-osissa. Jatkuvasti taistelimme sortajiamme vastaan , silmä silmästä, yhtään sääliä tuntematta , hyökkää  , ryöstä , tuhoa  ja peräännyimme   piilopaikkoihimme. Kuten sissit  kautta aikain ovat tehneet.
Iske ja peräydy. Sissitaktiikkaa. Wanhanajan Raatteen tie meininki.
Raatteen tie.
Me olimme ammattiarmeija. Melkein voittamattomia jokainen.Taisteluissa karaistuneita. Pelkäämättömiä viimeisen päälle.
Minä olin johtaja ja isopomo. Tiedän että olin  2,20  metrinen koljatti. Painoa  200  kiloa. Nopea sekä tehokas taistelussa.Voittamaton.
Voittamaton. Pidin hevosta takajaloista kiinni ja pyöritin  ympäri...kyllä porukka lakosi..
Lakosi. Nyrkin iskulla  päähän tapoin  muulin. Kova olin..todella kova.
Kova.
Kautta maailman historian on ollut vakoilijoita sekä pettureita. Myös omissa  joukoissa.Kuuluisin  sellainen lienee   Juudas Iskariot. Petturi isolla Peellä.
Juudas.
Minäkin jouduin sellaisen uhriksi. Siihen aikaan  tuli tieto että yhdessä paikassa on iso hevoskärryllinen aseita. Siepporataslukkoisia, senaikaista huipputekniikkaa , iso kärry tupaten täynnä....aseita...oujee   varmasti ajattelin ja siis  sinne paikan päälle asian tarkistamaan.
En yhtään ajatellut kun vain minä saisin sinne mennä. Minä ja omasta  soturijoukostani yksi Kurdi. Hän näyttää  paikan.Vain hän ja minä saamme sinne mennä.Kahdestaan.Tutkimaan.
Ja eikun matkaan...
Kopoti....kopoti...hevosilla me mentiin.....ja tuollahan se  paikka jo onkin.  Isot  varastot kummallakin puolelle peltoa, keskellä niitä suuri  päärakennus. Avonaisia  ikkuna-aukkoja  joka puolella. Ja se tärkein....keskellä rakennuksia  kökötti  hevosrattaat , nahkaverhoilla peitettynä  ja melkein jo näin  aseitten piiput verhoilun raoista.  Siellä se on....aseita  meille...paljon aseita....
Paljon...
Kävellessäni  rattaiden luokse huomasin sivusilmälläni, että  oppaani  oli kadonnut. Häipynyt kuin tuhka tuuleen. Mitäs nyt....mit....?
Pum..pum..pum..pum..pum..pum...pum..pum.pum..pum..pum...pum..pum..pum......
pum. Sain rakennusten  ikkuna-aukoista  kuulaa sadekuuron lailla.Pum..pum..pum..pum..pum..
Pum. Ruumiini lävisti  kymmeniä  kuulia. Minusta tuli hakkelusta kerralla.Reikäjuuston tapaan.
Reikäjuuston.   Ja mä kuolin.
Kuolin.
Jännä juttu  tulee nyt....
Tapasin tässä elämässä saman petturin noin vuonna 1993. Täällä Kauhajoella. Tuttuja olemme olleet siitä asti ja olen varma ettei hän asiaa tiedä. Vain minä.....mutta....jääköön henkiin.
Eikös vain?

Ekku Mattila.

Lhasan munkit......he olivat tosiuskovaisia...

30/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Tiibetissä on satoja vuosia elellyt munkkiyhteisö , nyt jo harvalukuinen, mutta ennen punaisen kommunistikiinan hyökkäystä   munkkeja oli  satoja.
Munkit tapettiin melkein viimeiseen.......munkkiin.
Tämä tapahtui 1951-52.
Kommarit   käskyttivät munkit  kammioistaan taivasalle , hopi..hopi tyyliin ja järjestivät heidät paririviin. Heitä oli  yli   700.Munkit tajusivat mikä on tulossa ja he iloisina  kättelemään  kiitoksen  osoituksena tulevia tappajiaan.Kiitos...kiitoos..oi kiitoos....
Kiitos.....
Syntyi myöskin kova mekkala ja riita. Munkit toisiaan tuuppivat , vetivät hartioista , juoksivat päästäkseen eturiviin odottamaan  aseiden laukausta. He halusivat olla ensimmäiset. Rinta paljaana valmiina kuolemaan , antakaa tulla jo....ampukaa...oi ampukaa....
Amp.......ja pum.
He riisuivat jopa   viittansa ennen laukausta. Ettei se mene rikki.Vuohenvillasta  kudottu.Lämmin sekä vettä hylkivä.Oiva   asuste.  Oiva.
Munkit  tiesivät pääsevänsä  taivaaseen. Heidän paikka oli nirvana ,ikuinen rauhan tyyssija . Rauhan.
Rauhan.
Eikä Karman lain mukaan  heidän enää tarvitse  maan päälle   syntyä. Tämä Himalajan  Lhasan  yhteisö oli  tie ennen taivasta. Voi miten hupaista onkaan nykymaailman  tekouskovaiset  Jehovat...Helluntalaiset....mukamas kielilläpuhuvat  onnettomat  raukkikset.Mutta....
Kyllä Siperia opettaa......
Heitäkin...

Ekku Mattila.

Silmä silmästä......kö?.

30/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Jotku tutkijat ovat laskeneet ,että  ihmisellä on  elämänsä aikana noin  300 henkilöä jotka  ovat olleet mukana entisessä elämässä. Nämä  300 ovat sellainen sisäpiiri ja niiden joukkoon mahtuu , ystäviä ,että vihollisia.
Luku on suunnilleen puolet ja puolet.
Siis ystäviä sekä vihollisia.
150...ja 150.
Tämä johtuu ns Karman laista. Jos jouduit kaltoin  kohdelluksi  entisessä elämässäsi  ja synnyttyäsi uudelleen tulet  takuvarmasti kohtaamaan molempia henkilöitä . Ystäviä ja  vihollisia. Joku entisen elämäsi henkilö kenties tappoi sinut  ja nousit ylös.....niin  sanoakseni . Uudessa elämässä tapaat  varmasti  "tappajasi" ja on onni sekä autuus ettet  sitä muista. Jos niin olisi ottaisit kirveen kauniiseen käteesi sekä iskisit. Kostaisit silmä silmästä periaatteella , kuten isossa  kirjassa sanotaan ...ennen uutta kirjaa. Viimeksimainitussa  kirjoitetaan ,että  jos joku tinttaa sinua poskelle, niin käännä toinenkin poski...pläts.....siis.
Kuvitelkaa tilanne:
Entisessä elämässä olit rikas sekä  hyvin toimeentuleva ihminen. Maita sekä mantuja  satoja hehtaareja, pankissa  rahaa säkkikaupalla. Kaunis vaimo.Lapsia  sopivasti.  Elämäsi oli onnellista sekä harmoonista.Terveyttä riitti ja kaikkea hyvää muutenkin.
Mutta.....pum!....
Yks  perskeleen kadesperse naapurisi tappoi sinut. Ampui   nuppisi hajalle  ja kuolit kerralla. Ja niin kului muutama vuosikymmen, parhaimmassa tapauksessa voi syntyä jopa noin vuoden kuluttua.Niin synnyit uudelleen, melkein samaan paikkaan sitä entistä elämääsi. Ja huhheijjaa.....!!?? Muutaman vuoden päästä muistatkin  sen kadesperse  naapurisi. Sen joka tappoi  sinut. Kaiken huippuna se retale nappasi  vaimosi, rahasi, maasi, kaikki jotka  omistit "ennenvanhaan".
Ja niin vuodet kuluvat.
Ollessasi  noin  18 ikäinen otat oikeuden omiin käsiin. Yksi iltapäivä  kääppäilet naapuriisi , hiljaa  hiiviskellen  ladattu ase kädessäsi  ja.....ja....PUM!
Maksoit  potut pottuina.
Voisiko   tämäntyyppiset  tapot, murhat ja muut  väkivaltatapahtumat johtua  entisessä elämässä   tapahtuneista  asioista.? Ja jopa niin  ettei niiden tekijä edes muista aikaisempaa  elämäänsä, vaan  sattumalta antaa isän kädestä jollekin.?...vähän sillai Karman lain mukaan..
Jännä asia eikö  juu?

Jatkuu..
Ekku Mattila.

Olkiluodon Atomivoimala kolmonen....."impataan" !!

29/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



PUUUM...!


Olkiluodon  Atomivoimala kolmosen piti olla valmiina noin 12 vuotta sitten.
???!!??.
Jo alusta  saakka  voimalan  rakennustöissä on ollut  , lievästi  sanottuna , melkomoista  häikkää...........hutilointia  suoraan sanottuna.
Romanialaisia , Bulgarialaisia , Slovakkeja , "Ztseremissejä" kaukaa venäjän aroilta. Eniten herra Putlerin maasta. CCCP : stä....sillä sitähän se  on.
Neuvostoliitto  on yhä voimissaan.
Olkiluodon Atomivoimala kolmonen  on susi.
Sitä ei tehdä koskaan valmiiksi.
Rakennusvaiheissa voimalaan  on syntynyt  virheitä  ja siksi  sitä  ei koskaan "ladata".
Mörskää ei kannata  korjata .Liian kalliiksi tulee. Jos se  puretaan se  maksaa  miljardeja. Mikä siis  neuvoksi ?
Aikamatkaaja  tietää...siis minä..Ekku Mattila.
¤¤¤¤¤
Joku päivä, voi olla aika piankin, mereltä, Olkiluodon Atomivoimala saa "imbulssin".  Se on nykyaikainen sota-ase ja  kaikkein tehokkain lajissaan. Nikola  Teslan , 100 vuotta sitten keksimä  sähkömangneettisuihkupulssi  hajottaa  voimala kolmosen taivaan tuuliin. Pulssi  on siitä hyvä ,että sen tuhovoima voidaan  kohdistaa  erittäin tarkasti , laseraseen tapaan ja iskun  shokkiaalto etenee  suoraan menosuuntaan  iskun  kohdalta. Juuri siihen suuntaan josta olen jo aikaisemmin kirjoittanut......Olkiluodon  atomivoimalan tyhjiin parakkikyliin..Niiden purkaminen sekä poissiirtäminen maksaisi  400000  Euroa.
Siis Pum!
Näin saadaan kaksi  kärpästä yhdellä iskulla.
Kolmonen "puretaan".
Ja  parakkikylä  samoin.
Koska voimalassa ei ole polttoainesauvoja säteilyä ei synny.
Iskua ennen voimala   ykkösen ,sekä kakkosen  suojaksi ajetaan  kymmenkunta rekka-autoa  (harmaita) joiden kuormana  on hiekkasäkkejä, sillai "sattumalta".
¤¤¤¤
CCCP  :llä  on nyt oiva tilaisuus  testata  imbulssinsa  maksimaalinen teho. Näkevät millainen voimalataus hajottaa  nykyaikaisen  Atomivoimalan. Niinkuin  voimakas  tulikuuma vesisuihku  lumesta  rakennetun  rakennuksen   kylkeen.
Voimala  kolmosessa  on valtavat tuhon merkit.!
PUM!
Nyt on tosi kyseessä...sillä...
Arvatkaapa ketä  herra Putler syyttää..?..Järjestää näin uudet Mainilan laukaukset.
Siis.......??...valvokaa...22-24/ 12....ja Helmikuu.....se toinen...


Ekku Mattila.

Kirottu kuparitaulu sai kyytiä...

28/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Vaaramenrantaan menimme peräkanaa.
Hyllykalliolle.
Autot talon pihalle, sisälle kävelimme ja suoraan kamariin, jonka seinällä  taulu  oli.
Pianon päällä.
Taulun koko oli noin  metri kertaa   60 senttiä. Ohueen kuparilevyyn aika hienosti takomalla tehty.........raamit samasta aineesta. Valoa ja varjoa siinä näkyi.
Valoa ,mutta liikaa tummaa varjoa.
Taulusta huokui  suru sekä tuska. Kipu  ja  ikävyys. Menetetty elämä , kadotettu aika , ilkeä pahuus kummalla tavalla. Sen heti huomasin. Taulu oli pahuutta täysi.
Ei hyvä.
Heti otin taulun seinältä  alas. Veimme sen talon taakse, puutarhaan, lähelle halkopinoa.  Kirvestä pyysin ja sen sainkin. Pieniksi palasiksi plätkin taulun , hakkasin sekä hakkasin. Heikki avusti lekalla...Ainakin  kahteenkymmeneen  palaseen taulun rikoimme , ruttasimme ja hakkasimme  olan takaa. Hiki melkein  tuli.
Sitten palaset  puulaatikkoon , mukaan bensaa, sekä muutama  tervapaffin palanen. Suuntana  Roveksen lähellä oleva entinen  kivimurskaamo. Metrin syvyiseen hiekkakuoppaan  koko höskä,..........läheltä  löytyneet puunpalaset  vielä päälle....bensaa ja tulitikku.
Fsooooh....
Se syttyi. Kerralla alkoi palaa.Musta savu vain nousi taivaalle. Varmistukseksi  potkimme  hiekkaa montun päälle. Hyvä juttu. Sinne jäi kirottu esine.
Kummitelkoon nyt siellä.
¤¤¤¤
Myöhemmin kuulin että Heikin ja Liisan  talo rauhoittui täysin. Kuparitaulun tekijä oli nähtävästi  joku entinen murhaaja tiesmikä. Vaasan vankilassa istunut.Hänen  sielunsa aikaansai  tauluunsa   mustan  energian............mustan, pahan enrgian.
Rikoimme sen voiman.
Rikoimme.

Ekku Mattila.

Kirottu kuparitaulu...Hyllykallio.

28/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


1988 minulle tuli asiakkaiksi  Seinäjokinen pariskunta ja sanotaan heitä vaikka Liisaksi  ja Heikiksi.
Nuoripari, noin  kolmekymppisiä.
"Meillä on helvetti irti".....Heikki  sanoi ja Liisa  kovasti nyökytteli....talossamme  on pahasti jotakin vialla he sanoivat....kaikkialla kopisee.....kolajaa, sekä vinkuu...varsinkin öisin kun on muuten hiljaista....ovet menee itsekseen kiinni , aukenee kuinka sattuu , paperit  lentelee avatuista laatikoista  , taulut seinällä tippuu ja sähkölaitteet  välähtelee".
Huoneissa on , jatkoi Heikki jotakin kummallista hajua. Vaikka kuinka siivoaa, sekä pesee se haju ei katoa...vähänkuin  märkiä lehtiä pihalla , taikka vastaavaa."
Pahin on se kolina. Nurkissa paukkuu ,kitisee ja tuntuu  kuin talo natisee liitoksissaan....Liisa  lisäsi.....meidän ennen niin sävyisä kissamme  on tullut kummalliseksi.Se sihisee sängyn alla , jos vieraita tulee meille kissi  koettaa   purra heitä jalkaan.".
Koko huushollimme on pahasti sekaisin jollain kummalla tavalla..."..
Koska nämä  kaikki alkoi ?  kysyin..
Noin 3 kuukautta sitten Heikki vastasi.
Oletteko   ostaneet taikka muuten hankkineet  jotakin uutta taloonne kysyin?
Emme mitään muuta kuin uuden nahkasohvan  kuukausi sitten Liisa sanoi....niinja keittiön maton , kylpyhuoneeseen  uuden peilikaapin , eikä muuta....sekä  olohuoneen  kattokruunun kaksi kuukautta sitten...eikä muuta..."
Muistelkaa nyt sanoin....kolmen kuukauden takaa...oliko siihen aikaan ostoksia  teillä 2?
"Ei mitään sanoi Heikki....ei mitään......mutta hei....muistatko vaimo mitä ostimme Vaasasta  noin 3 kuukautta sitten?..Rantakadulta...muistatko ?...kuparitaottu  taulu.. se joka esitti taistelevia metsoja...joka oli hakattu  ohueen kuparilevyyn...joka maksoi  300 markkaa...se..."
"Nyt muistan minäkin...Liisa sanoi....se oli tehty  Vaasan  vankilan  puhdetyönä ...oli myynnis siellä liikkeessä Hovipuistikon lähellä...taulu se oli...taulu"
Jahaa  sanoin..tulihan se sieltä. Asutte Seinäjoella ?....Hyllykalliolla....nyt tehdään niin,että menemme heti sinne asuntoonne, tulen perässä  autollani ....haluan nähdä sen taulun...lähdemme  heti".
Ja niin teimme..
Hyllykallio suuntana.

lisää  tulee::

Ekku Mattila.

Nion pariskunnan puutarha meni sikinsokin...

27/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Kumpulan "keittiösängyn"  jälkeen   sain asunnonvälittäjältä  osoitteen Tapanilasta. Laukkipääntie  3;sesta, jossa oli kämppä vuokrattavana.
Hesaan matkaa noin 14 km.
Bussi 72 :lla.....oijee.
Talo oli päältäpäin hieno tiilitalo. Ainakin  6-7 huonetta , ykskerroksinen ja iso aidattu tontti.
Nion pariskunta sen omisti. kaksi kersaa, josta  ,kolli  noin 18 vuotias ja se nuorin  Susanna suunnilleen 4 ikäinen tyttönen.
Vuokra  oli  400  markkaa.
Ja kun huoneeni  näin....ai saateri.!  Se oli ollut  joskus selvästi  isohko  vaatekomero , 3 metriä  pitkä ja leveys  1,80   metriä. Huoneen toisella laidalla oli 60 senttinen  laveri ja   päädyssä pieni  pöytä. Noin  50x50 senttiä. Muistan nämä mitat koska  ne ovat edelleenkin mun lenkki/päiväkirjassani  tänäkin päivänä...
Koska asunnontarpeeni oli  suuri, niin kättä päälle  ja  heti asumaan.Mun  tavarani  mahtuivat  yhteen siniseen matkalaukkuun , sen sängyn alle  työnsin  ja hihurraa....heh.
Ja asumaan.
Seuraavana aamuna töihin bussilla ja niin meni  kuukausi  asuessa.Kun vuokran maksoin  herra Nio  sanoi ettei kuittia tarvita, koska kyllähän minä  ihmisiin  uskon. Neljän kuukauden päästä  pomoni kuuli miten pienessä  komerossa  asuin ja miten kallis vuokra siitä  jouduin maksamaan...niin hän kehoitti menemään   asunnonvuokratoimikunnan  puheille ja mä menin.
He sanoivat että 100 markkaa korkeintaan sen säällinen vuokra olisi, mutta  vitut. Herra Nio sanoi ettei laske  penniäkään vuokraa.Jos ei muu auta hän haastaa mut käräjille, koska en ole maksanut 4  kuun vuokraa lainkaan..Eihän mulla kuitteja ollut. Erkeles..isolla Peellä !
Kiva mies  herra Nio.
Samana iltana..oli Lauantai , perheen kolli  paukutti mun  pikkuhuoneeni oveen ja haastoi mun käytävälle tappelemaan.  Ja mä menin.  Tilanne meni ihan   väärinpäin kollin taholta, sillä  annoin häntä kunnolla ns turpiin.Mitäs haastoi.
Tuli Maaliskuu ja onnistuin saamaan asunnon Aleksis Kivenkadulta , Kalliosta.  9:säs kerros, vastapäätä "islanti toska ja kiskiskino" karamellitehdasta. Tilaa oli ruhtinaalliset  18  neliötä...jos vertaa niihin  aikaisempiin kämppiini.
¤¤¤
Jk...
Kun kesä tuli niin  hain moottoripyöräni talvisäilöstä . Ensitöikseni kutsuin muutaman prätkätutun "talkoisiin". Toukokuun  alussa ajoimme  Tapanilaan...yöllä...Laukkipääntie 2:sen pihalle ja teimme hienoja ojia herra Nion pariskunnan puutarhaan. Meteli oli kova....sanoisin.
Heheh..

Ekku Mattila.

Kumpulan hullu vuokranantajanainen.

27/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Asunnonetsintää lisää...

1973...Joulukuuussa...
Menin yhteen asuntovälitystoimistoon ja kysyin että onko vapaita vuokra-asuntoja ja olihan niitä............
Jouduin ensin maksamaan  500  markkaa, että sain  osoitteen ja jos asunto ei miellytäkään, saan sen rahan takaisin. Jos  kämpän  otin, raha jäi välitystoimistoon  .
Näin.
Ja  bussilla  noin 5 km päähän Hesan keskuksesta, Kumpulaan, joka on aika lähellä  Vallilaa.
Vallilaa juu.
Paikalla oli vanhahko vihreä pieni omakotitalo, sellaista ns rintamamiestupatyyliä , pieni puutarha, yksi  vaja ja siinä kaikki.
Ja ovikelloa soitin.Kilikilili,kilii...
Portaille  astui  vanhahko nainen, noin   kuuskymppinen ja kun asiani kuuli,niin sisälle  kutsui.
Heti tuli säännöt:
Ei tupakkaa. ei viinaa, ei kissia. ei  koiria  mukana, eikä vieraita naisia. Muutenkaan ei  ketään saa tulla  vieraille, ei kukaan, eikä ketään. Vuokra on 200  markkaa kuukausi ja maksettava  kuun alusta.Takuuvuokra  200 jää pantiksi ja jos huone on kunnossa pois lähtiessäni, sen 200 saan takaisin....
 Jos ei ole , raha jää vuokranantajalle.
Sänkyni  on tuossa......ja joka viikonloppu mun pitää mennä pois. Siis mun pitää mennä POIS....nainen  vielä painotti  pois sanaa. Pois  viikonlopuksi. Arkisin  saan siellä  asua.
Juu.
Sänkyni oli....keittiössä....juu-uu...keittiössä. Aivan tiskipöydän  vieressä. Sellainen puulaveri, vähän keskitysleirien laverien tapainen. Höyläämättömästä laudasta tehty. Huhhuh.....
Noin  viisi minuuttia  koko katselmus kesti, sanoin näkemiin ja että soittelen sitten myöhemmin.
Enkä muuten soittanut.
Paluumatkalla  menin asunnonvälitystoimistoon . josta sain jättämäni  500 markkaa takaisin. Melkein minua  nauratti. Oli se hullu nainen.Taikka sitten ei ollut..
Hehheh.

Ekku Mattila.

Olin hohtavassa valon tunnelissa.

27/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Jatkoa....

Vuoteessa makasin minä itse.
Muutaman  sekunnin  päästä näin miten jalkopäähäni  avautui   pyöreä   oven tapainen  aukko. Se suureni  hitaasti ja enimmillään  oli noin  kaksi metrinen. Minusta  2-3 metrin päässä.
Aukko  ikäänkuin syntyi  tyhjästä, loistaen aluksi  sinertävää hohdetta, mutta muuttuen  hienon kirkkaan siniseksi.
Sitten se  kirkastui. Loisti  auringon lailla. Samaa kirkkautta ei ole tässä maailmassa.Hohde oli tavaton, säteillen kummaa  hohdetta.Lainkaan  silmiäni ärsyttämästä. Kirkkaus ei ollut tästä maailmasta...
Ja sitten näin avonaisen tunnelin. Se ikäänkuin   kaartui  lievästi, nyt vasemmalta oikealle .
Kutsuvasti se  hohti.Tule tänne  nuoripoika. Tänne, tänne. Tule tänne. Täällä on kotisi. Tule nyt...tule  nyt.
Tule nyt.
Tajusin  liikkuvani hitaasti siihen kirkkaaseen tunneliin. Jalat  edellä, rauhallisesti.Jalat edellä. Olin noin puolet vartalon mitastani tunnelin  sisällä, kun havahduin  Äitini hätäiseen  ääneen..
"Herranen aika....mitä on  tapahtunut...??...mitä on tapahtunut ?".
"Mitä..mitä.."....Äitini mua retuutti hartioistani....mitä nyt?.
Ja heräsin.  Tajusin makaavani   vanhempieni  vuoteella. Oikea ranne verisen flanellipaidan  peittämänä. Veri oli melkein jo kuivunut  paitaan kiinni. Sängyn peittokin oli veressä. Sotku oli aikamoinen. Kuin teurastamolla ikään. Huh.
Sitten kovaa kyyttiä  Voltin kansakoululle. Siellä asusteli Diakonissa , vähän niinkuin sairaanhoitaja ikään...rokotuspiikkejä enimmäkseen  meihin kersoihin tökki. Hänelle oikeaa rannettani näyttämään.......ja jollakin  "karhunlangalla" haavan neuloi. Eikä  yhtään tuntunut. Oli edelleenkin puutunut ranne. Kanfreritippoja (sydänlääkettä)  haavaan tiputteli, valkoinen rätti päälle kietoi  ja taas äiteen polkupyörän tarakalla takaisin kotiini.
Yhä edelleenkin oikeassa ranteessani   on arpi. Puhkesiko valtimo?
Missä olin?
Katonrajassa....killumassa. Matkalla  kuolon laaksoon.? Ilman Äitiäni olisinko  kuollut ?
Siitä elämästä. Kuollut.
Outoa. Vai mitä?

Ekku Mattila.

Killuin katonrajassa 1958.

27/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Noin vuonna 1958, olin 12 vuotias ja  sahasin vahingossa oikeaan ranteeseeni. Olin pienimässä  polttopuita ns akkain  tavalla, jossa  iso kaarisaha pannaan maata vasten, terä ylöspäin , halosta  pidetään kummastakin päästä kiinni ja puuta   hinkataan terää vasten..........siis aika hyvä konsti.
Juu.
Mutta.....yksi koivuhalko oli sellainen känkkäränkkä.Oksankohtia  liikaa eikä sentakia  meinannut mennä millään poikki. Kun sitä voimalla painoin sahan terää vasten  terä meni poikki ja iskin oikean ranteeni  retajavaan terän palaan.
Voi että miten säikähdin. Tunsin polttavaninhottavan kivun ja samalla hetkellä  näin miten ranteestani alkoi purkautumaan  tavattomasti punaista verta. Sitä suorastaan  pulppusi .Tipahteli  suurina pisaroina liiterin sahanpurulle .Melkein  loiskeen korvissani kuulin.
Plitsp...plitsp.....plitsp....
Liiterin seinällä naulassa  roikkui  isäni flanellinen aluspaita. Hädissäni  sen kieroin  oikean ranteeni ympärille ja kovaa haipakkaa  tupaa kohden. Kohta  paita oli verestä punainen. Voi voi.
Verestä punainen.
Tuvassa ei ollut ketään, jota ihmettelin kovasti. Menin maata vanhempieni  parisänkyyn ja yhä muistan  kumman maun  suussani.Sellainen  jännän  makea maku. Kuin jotakin metallista.
Maatessani  tunsin miten huone alkoi pyörimään  silmissäni.Kierto oli  oikealta  vasemmalle , hitaasti mutta koko ajan nopeutuen.Olin kuin hyrrän keskellä.
Sitten  silmissäni alkoi  valo katoamaan. Kaikki  muuttui ensin  tummaksi, edellenkin  tummemmaksi ja lopulta  maailma oli pikimusta. Olin sen keskellä.Paikassa  ei mitään.
Ei mitään.
Yhtäkkiä korvissani alkoi  kuulumaan  niinkuin hiljaista sähkömoottorin ääntä. Se  voimistui  portaattomasti , koko ajan  kovemmin, koko ajan kovemmin , mutta se ei koskenut  korviini  ollenkaan. Vähän niinkuin nykyisten palosireenien tapaan...uuuuuUUUUUUuuuuUUUUU...
Äänen ollessa  kaikkien  kovimmalla huomasin olevani katon rajassa, sängyn  yläpuolella , noin 2,5 metrin korkeudessa. Allani näin  vuoteen ja siinä makaavan  nuoren pojan. Ihmettelin  miten kalpea hän oli , aivan vitivalkoinen kasvoiltaan , silmät kiinni , suu hiukan raollaan.
Ja yhtäkkiä  tunnistin hänet.
Siinä makasin  minä itse.
Minä itse.

Jatkuu...

Ekku Mattila.

Pelastusarmeija antoi "yösijan".

27/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Jatkoa......"Äiti...täällä on setä".

Noin 3 viikkoa oleilen, etupäässä  öisin, siellä entisen asuntoni kellarivarastossa ja arvakkaapa miltä välillä tuntui....
Sentakia  kävelin Vaasankadulle illalla ...ei..ei sentakia...vaan jospa saisin  jostakin  yösijan...ja onnistuihan se.
Lähellä ns kurvia  oli   Pelastusarmeijan yömaja. Se oli auki ilta kuudelta , aamu kuuteen eikä siellä muuta tarjottu  kuin pelastuksen sanaa. Ei  edes hernesoppaa.
Noh...sinne menin.
Kello oli   ilta kymmenen paikkeilla. Siinä oli yksi iso huone , ainakin   50 petiä ja ne oli sellaisia kitiseviä vanhanajan hetekoita  muistuttavia.  Ilmeisesti  olkipatja , sekin kuhmuralla  jo parhaat päivänsä nähnyt ajat sitten. Yksi peitto. Jotakin vuoden 1940  mallinen.Painoi ainakin  kymmenen kiloa.
"Kämppä" oli ihan täynnä kun tulin sinne ja sentakia sain  sängyn aivan ulko-oven vierestä.  Siispä peitto korviin, vaatteet  päällä ja eikun  nukkumattia odottamaan.
KROOH.....KRooh....kuulin aivan  läheltäni...krooh....ja kun vilkaisin mitäs nyt ,huomasin ison äijän nukkuvan minusta noin  viiden metrin päässä...ja kuorsasi....Krooh...krooh...
Krooh.. Todella tavatonta  kuorsausta. Koko ajan...koko ajan.Siis ei nukkumisesta  tullut yhtään mitään. Kaiken huippuna  siihen huoneeseen  lappasi jatkuvasti   uusia  kodittomia , lämmittelemään ainakin. Koska minun sänkyni oli ihan sen ulko-oven  vieressä.....joka kerta  oven avauduttua  sain kintuilleni  kylmää ulkoilmaa.Sellainen  shuuh....shuuh  vaan kuului.
Pkeles  tuumasin.....
Nousin, otin kenkäni  sänkyn alta ja mä menin.
Pihalle kylmään. Siitä pikkuhiljaa kävelin etukumarassa kädet taskuissani tuttuun paikkaan....Porvoonkatu 5-7 B 63. Kallioon, Brahenpuiston lähelle. Kellariin astelin..juu.
Aiettä  se katiskaverkkovarasto tuntuikin hienolta. Ei haitannut vaikkein saanutkaan  kinttujani suoraan. XXXXxxxxXXXxxx  ja nukahdin.
Muutaman päivän päästä onnistuinkin samaan  vuokra-asunnon Laukkipääntie 3 , Tapanilasta. 11 km päästä Hesasta ja se onkin ihan uusi tarina. Tuvan omisti  Nion pariskunta. Täyshulluja  molemmat.......Isäntä oli Wärtsilän Helsingin telakalla  pomona.
Juu.

Ekku Mattila.

"Äiti...täällä on setä."....

26/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Vuonna 1973  mulle tuli avioero ja sen kunniaksi ostin moottoripyörän. 350 kuutioisen Yamahan.
Oijee.
Otin Valtion töistä vuoden virkavapaata, Hain  Suomen leirintäalueiden oppaan ja eikun tienpäälle.
Fruum...fruum...
Tarkoituksenani  oli kesän  jälkeen palata takaisin Helsingin Kalliossa olevalle kämpälleni  Porvoonkatu 5-7 B 63.
Mutta eihän se  niin mennyt.
Sillä...  Raimo veljeni oli  mennyt kihloihin,ja he  tarvitsivat asuntoa ja tottakait....luovutin  omani heille. Olkke hyvä.
Luulin että löydän jostakin  toisen asunnon ennen talven tuloa, mutta eihän se taaskaan niin  mennyt..
Noh antaakaas  olla......
Kesä oli ja meni ja tuli syksy sekä loska. Monessa asunnonvälityspaikassa  kävin, mutta eipä onnistunut. Ei. Ennenkuin  huomasinkaan  leirintä-alueet menivät yksi kerrallaan kiinni ja niin minä olin moottoripyörineni /telttoineni  keskellä Hesaa.
Marraskuussa oli ulkona pakkasta  muutama aste. Kun  muutakaan paikkaa ei ollut, niin  hiippailin vanhaan tuttuun paikkaani , entisen asuntoni kellarivarastoon , numeroon  63 ja sinne lämmittelemään....
Varaston koko oli noin  1,5 metriä x metri.Korkeus  suurinpiirtein  2,5 metriä. Jokapuolella  oli ns katiskaverkkoa, myös ovessa  myös. Siihen  sai myöskin lukon, jos halusi ja usealla sellainen olikin.....
Siis sinne minä  ujuttauduin.Nostelin  seinille  vaatteita sekä paperinpaloja ja varaston  oven peitin sisäpuolelta paffinpalalla. Ei hyvä....ensinnä en saanut jalkojani suoraan ja perseeni alla oli kaikenmaailman  lumppusäkkejä.  Nooh....kesken  oleiluni kuulin miten käytävää pitkin asteli nainen pienen muksunsa kanssa. Ja saateri....naisen varasto oli ihan siinä mun vieressä, oikealla puolella ja sitä hän alkoi tonkimaan. Etsi kaiketi jotakin , tiesmitä.
Uteliaiden kersojen tapaan  naisen muksu  alkoi  suorittaa tutkimusta. Se  availi  muutaman oven  ja lähestyi uhkaavasti   varastoa 63 jossa  itse olin.
Ennenkuin huomasinkaan muksu koetti  avata  varastoni ovea ja minä siitä kaikin voimin kiinni  pitämään. Sisäpuolelta , sormellani vetäen. Sitten  näin  miten pieni sormi siirsi edessäni olevaa paffinpalaa sivummalle ja näin syntyneestä aukosta  huomasi minut.
"Äiti...ipana huudahti....äiti täällä on setä.."
"Ei siellä mitään setää ole...äiti  vastasi..."
"on on...täällä on setä...lapsi  intti....
"Ole nyt hiljaa...äiti sanoi...ei siellä  voi olla mitään setää...usko nyt".
¤¤¤¤
Huh.....huokaisin....onneksi  kersa lähti äitinsä kanssa  ja  pystyin jatkamaan  lämmittelyäni.
Huh.

Ekku Mattila.

Ihmiskehon sähkökorjausimbulssi.

25/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Kun ihminen vanhenee , niin Osmoottinen paine  verisuonissa heikkenee.
Vooohhssh...
Kun niin käy jossakin  polttomoottorissa ,joka vanhenee ja kuluu,  se viedään  huoltoon , vaihdetaan tarvittavat osat ja taas moottori pelaa uuden lailla.
Näin tekemällä moottori on periaatteessa ikuinen , kiitos oikeat varaosat.
Onko  Osmoottisen paineen heikkenemisen korjaamiseen  varaosia?
Löytyykö  oikeat  huoltotoimet?
Kehomme  määräaikaishuolto?
"Formulaöljynvaihto?"
¤¤¤¤
Ihminenhän on sähkömangneettinen olento.SID pitää meistä huolen , toistaiseksi , mutta  tulevaisuudessa me menemme rikki, koneen lailla ja se on sitten siinä.SID:din   tilalle me saamme R.I.P. Aamen.
Onko mahdollista  määrä-ajoin ladata  ihmiskeho jollakin vielä  nyt tuntemattomalla  sähkökentällä/latauksella?  Jollakin paremmalla  tasavirralla . Sähkötaajuusimbulsilla, joka on vielä keksimättä. Sellainen joka elvyyttää veressämme olevat  miljardit molekyylit, uudistaa  punasolut, antaa voimaa valkosoluille ja  SID tulee uudeksi taas. Alkaa alusta 120 päivän kesto luuytimemme sisällä  ja veriplasmamme  saa  elvyttävän Albumiinin.
Kun tämä tapahtuu  Aabraham saa  kilpailijan.
Nooa  jää toiseksi.
1000  vuotta  on leikkiä vaan.
Kun leikkiä vaan.

Ekku Mattila.

Osmoottinen paine/veri on ihmisen laturi.

25/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Ihminen on siis kuten pientaajuuslähetin.
Niinkuin sähkökala/sähköankeriaat.
Meissä on tasavirtaa  elimistössämme/"putkeissamme".  Me olemme sähkömangneettinen  olento.
Sydämemme ja aivomme toimivat  pientaajuuslähettimen tavalla. Ilman  sähkövirtaa , jatkuvaa latausta me kuolemme.
Siis jossakin meissä on laturi.
Missä se luuraa?
Missä?
Voiko se  syntyä  veren  liikkuessa?
Bikargonaattien ja vetyatomien liikkuessa = SID. Joka  tuottaa vahvan ionieron ja samalla  synnyttää sähkökemiallisen vaikutuksen veren  dissosiatioon .Osmoottisella paineella , jonka  alkuvoimana  on sydän. Osmoottinen paine. Sen  tuottaman  sähkövirran avulla sydän  toimii. Ja kun sydän pumppaa se synnyttää sähkövirtaa.
Pump....pump...pump...
Osmoottinen paine.
Ja veressä  olevat  erilaiset molekyylit , jotka  yhdessä  synnyttävät  sähkövirran. Veri on  ratkaisu. Veri on  ihmisen laturi.
"Älkää verta syökö, jossa  ihmisen sielu on".....minä sanoisin että sähkövirta.
Sähkövirta.



Ekku Mattila.

Aasinsillasta ihmisrobottiin.

25/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Ihminen/=robotti.

Nyt tulee aasinsilta:
Auto: Autossa on  moottori, akku, sekä laturi.
Putkissa liikkuu niin öljy , kuin  jäähdytysainekin. Auto  pelaa  hyvin , jos  saa virtaa laturista.  Jos ei saa, niin se sammuu .Bensa-auto  toppaa heti, mutta  dieselkärry  pelaa vielä  jotenkuten.Hetken aikaa. Jokainen  moottoritoiminen  vekotin  tarvitsee siis virtaa/sähkö toimiakseen.
Tämä oli aasinsilta.
¤¤¤¤¤
Väittäisin että ihminen on myöskin  robotti/kone.
Monimutkainen sellainen.Sydän on kuin auton  pumppu/moottori  , aivot akku , mutta missä laturi luuraa ? Myös ihminen tarvitsee virtaa , siis sähköä, auton tapaan. Jos virtaa  ei  synny, taikka enää tule, ihminen kuolee.
Missä siis   laturi luuraa? Ihmisen   kehon lämpö  on noin 37 astetta. Verta noin 5 litraa. 50 % verestä on plasmaa. Pelkästään  punasoluja meissä on  45 %. Verisuonissamme  250000 miljardia punasoluja ja niiden jaksoittainen elinikä 120 päivää. Sama määrä syntyy  luuytimessä , 120 :ssä päivässä.
Noin puolet verestämme on kellertävää  verinestettä. Se koostuu fibrinogeenistä, albuuniosta, sekä globuliineistä.
Albumiini ylläpitää veren osmoottista painetta. OSMOOTTISTA PAINETTA.
Verinesteessä on myös:
Rypälesokeria,
Aminohappoa,
Happea,
Hiilidioksiidia,
Hormoonia,
Ionia,
Natriumia,
Kalsiumia,
Mangesiumia,
Hiilihappo  synnyttää bikargonaattia sekä vetyioneja  = SID. Joka on erittäin vahva ioniero.Sidillä on SÄHKÖKEMIALLINEN  vaikutus juuri veren  dissosiatioon ja näinollen vetyioninen pitoisuuteen.
¤¤¤
Yhteenveto:
Uusi kappale....

Ekku Mattila.

Outoa, vai mitä?

23/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


¤¤¤¤!!??.

Niin ...se  Kriminsota....josta äsken kirjoitin. Karkasin sinne Ruotsin kautta, salaa ,kun mieleni  teki....samanikäisten kollien kanssa , seikkailua hakemaan, mutta kuolon saimme.
Kuolon saimme.
1974  aivan sattumalta ajoin Wärtsilän kautta ,  Järvenpäästä  , tietä jota en ollut koskaan ajanut.Kun  yht/äkkiä  tunsin kummaa  tunnetta  ja pysähdyin. Edessäni oleva maisema oli minulle tuttu.Tiesin miten tie kaartuu, vaikken sitä nähnyt  autoni ikkunasta.Tiesin  missä on pieni joki, vaikken  sitä nähnyt  autoni ikkunasta. Tiesin että pellolla oli ollut suuri talo , missä  paja. missä ulkorakennus. Tiesin  että  pellolle menevällä tiellä oli kauan aikaa sitten  ollut isoja koivuja, tien molemmilla puolella. Sadan metrin matkalla.
Minä tiesin. Minä tiesin.Minä tiesin.
Ja minä itkin.
Kyyneleet  virtasivat valtoimenaan   poskilleni.Tärisin  tavattomasta mielenliikutuksesta, henkeäni haukkoen istuin  autossani.Melkein tunsin  pakahtuvani  tunteesta, onnen hetkestä, ajasta silloin ennen, kauan sitten , kun olin nuori poika. Tunsin miten olin tullut kotiin jostakin kaukaa , toisesta maasta , tuhansien kilometrien päästä. Maasta johon olin kuollut. Nuorena poikana. Silloin ennen....
Venäjän maasta. Krimiltä. Jossa  mä kuolin.
1855.
¤¤¤¤
Ajoin  autollani  kilometrin eteenpäin ja näin vasemmalla puolella talon.  Se oli noin   100 metrin päässä  tiestä , hiekkatie , pienellä kummulla , muutama  koivu sen ympärillä. Ja pihaan ajoin. Talosta tuli nainen, noin  70 kymppinen , vaaleat hiukset , liina päässä.
Liina päässä.
"Päivää mä sanoin....kysyisin ,että   onko tässä joskus ollut suuri talo ja  navetta ?.. ja paja...joki jota ei nyt näy....tämän tien reunalla suuria koivuja  kymmenittäin...muistatko "?
Ja nainen vastasi..
"Vanha iso talo , aikaa sitten oli suurien  koivujen   reunustama."..purettu  aikaa sitten.
"Suuri navetta..purettu aikaa sitten...
"Tänne johtavan tien molemmilla puolin suuria koivuja"....kaadettu aikaa sitten.
"Tuolla oli ennen puro , joka on peitetty....aikaa sitten"..
"Sen rannalla oli paja , purettu aikaa sitten"...
¤¤¤¤


Ekku Mattila.

Muistan miten mä kuolin.....1855.

23/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Muistan kuin eilisen   päivän kun kuolin.
R.I.P.
Kesken ankaran tykistökeskityksen  sain   Srapnelliammuksen räjähtäessä  sen sirpaleista yhden,  joka  osui vasemmalle puolelle   nivustaipeeseen. Reisivaltimo  katkesi , verenvuoto  valtava ,elonaikaa  vain muutama  minuutti.
Muistan sen kummallisen  pehmeän tunteen.Jouduin  kuten pehmeän pumpulin sisälle , lämpöiseen  olotilaan , sinisen valon  keskelle. Kaikki  äänet katosi .Taistelun melu katosi.. Hävisin johonkin turvallisen tuntuiseen  tilaan, ei pelkoa, ei tuskaa,  ei  hätää. Tunsin  palaavani kotiin.
Kotiin.
Ja samalla näin itseni  jostakin ylempää.  Näin miten nuori poika roikkui  tykinpyörän puolapuussa kiinni , kummallakin kädellä  kiinni pitäen, vartalo kumarassa, pää roikkuen alaspäin. Kohden rintaa....velttona  jo.Viimeiset voimansa ponnistaen.
Sitten  hän lysähti. Vajosi ensin polvilleen vetiseen   savivelliin, siitä pyörähti viistosti  tykinpyörän viereen, jonne melkein upposi.Vain toinen polvi jäi  näkyviin, sekä  koukistunut  käsi.
Ja....
Aukirevähtäneet silmät. Jotka märkä savivelli armeliaasti peitti.
Kuolema tuli. Kerralla.Nuorelle pojalle.Tykinlaatajalle kaukaa Suomen Järvenpäästä. Wärtsilästä  6 kilometriä.
Rikkaasta talosta.
Minä  olin 15 vuotias.
Vuosi oli 1855. Tapaus  Krimin sota.
Osumapaikassa on yhä jälki.Syntymämerkki. Sirpaleen tekemä.
¤¤¤¤¤
Olin noin 5 vuotias kun näin jossakin  kirjassa  kuvan tykistä. Innoissani   aloin kertomaan vanhemmilleni, että olin ollut lataamassa samantapaista tykkiä jossakin kaukaa , savisella pellolla ja miten sain  osuman nivuseeni, josta  pullahti punaista verta .Miten vajosin vetiseen mutavelliin, miten tunsin pyörtymistä , kummaa makua suussani , miten kaikki äänet katosivat. Että olin muualta  kotoisin   ja että kuolin sinne.
¤¤¤¤¤
Pankaas arvaamaan  miten sain tukkapöllöä.Äidiltäni meinaan.....voi poijat miten hän mua retuutti.Iso hiustuppo vain jäi  äitini käteen ja ne oli mun tukastani. Vielä  muutaman kerran erehdyin   samasta asiasta äitilleni kertomaan , kuukauden/parin välein. Sitten  opin. Ja pitämään suuni kiinni.
Tukkapöllö auttoi.

Ekku Mattila.

Harakoita inhoan , mutta matoja en...köh.

22/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Inhoan harakoita.
Ne repivät ja tuhoavat valmiit pääskysenpesät , syövät  pikkulinnut pesiinsä, sekä räkättävät  kesäaamuisin  rakennusten katoilla.
Noin 22 vuotta sitten tein  18  apupesää pääskysille , sellaiset laudanpalat  naulasin  räystäiden alle  ja jokaiseen   syntyi pesä. Oli hienoa seurata  lintujen  touhuja , kuunnella  niiden viserrystä  ja tyytyväisenä itseeni olin.....olkaa  hyvät pikkupääskyt....tehkää hyvin....hyvä kun kelpasi....kohta teille syntyy  uusia pääskysiä.
Kohta.
Ja menin  maate .XXxxXXxxXXxxx,illalla  24,00  paikkeilla. Kesäkuu  oli hehkeimmillään. Oli.
Mutta mitä saatanaa...!!
Kun aamulla varhain menin pääskysten lentelemistä  katsomaan niillä  oli suuri hätä. Ihmettelin että mitäs ny...miksi  kiljutte  tuolla lailla...lentelette  suorastaan hädissänne...?..Ja  syy selvisi.  Maasta lehahti muutama harakka. Sieltä jotakin  olivat syöneet.Pistäneet ns poskeensa. Pääskysten pesässä  olleet linnut sekä hautumattomat   sinertävät munat.  Rikkoneet aamuvarhaisella  jokaisen  18 pesää.
Jokaikisen.!!!!...tana.
Inhoan siis harakoita. Niitä ei ole markillamme näkynyt muutamaan vuoteen. Etteivät ole  saaneet  "isän kärestä"? Kesken ilmalentonsa. Pum.
Ainiin....
Tänään  hain postin, niinkuin tapanani on. Maassa näin muutaman puoliksi  jähmettyneen   madon. Pysähdyin ja noukin ne hellästi käteeni , puhaltelin  niihin elämän  lämmintä virkeyttä ja  vein ruohon alle  virkoamaan. Olen varma että  ne siitä   selviää  ja  menevät  mullan alle talvea suojaan.
Juu.
Näin olen tehnyt  aina. Tieskuinka tärkeitä madot ovat ? Luojan luotuja kuten ihmisetkin.
Mutta....
Harakoita  inhoan.
Pum.


Ekku Mattila.

Tinax Oy.....Kiittämättömyys on maailman palkka.

22/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


"Nais"...

Olen tuntenut , sekä tavannut  useitakymmeniätuhansia ihmisiä  ja etupäässä  aikamatkaajan ammatissani. Parhaimmillaan luonani kävi  noin 40 ihmistä   päivässä , aamusta kello 09,00  ilta yhdeksään.Hyvä kun ehdin syömässä käymään.
Keravalla , Alahärmässä , sekä Jalasjärvellä  kirjeitä sain parhaimmillaan satakunta joka päivä , Joulukortteja  tuli  250  ympäri maailmaa  ja puhelin piraji   koko ajan. Iltaisin  oli pakko vetää ns töpseli pois seinästä.
Erilaisia lehtijuttuja  oli   180 , teeveessä  9  kertaa ja radiossa  16.
Posti   toi ulkomaankirjeitä minulle jossa luki......selvänäkijä  Ekku Mattila Suomi. Perille löysivät.
Olen yrittänyt auttaa  asiakkaita, tuttaviani  ympärilläni ja olla heille  hyödyksi. En yleensä osaa sanoa Ei ja senvuoksi   kärsinytkin siitä.
Minua on käytetty hyväksi.Teetetty töitä. Suostuteltu  ilmaiseksi ahertamaan. "Mitäs tuumaat Ekku...voitko tehdä sen ja sen.....kai   ehdit kun olet eläkkeellä....minä niin tarvitsen ammattitaitoasi  Ekku....oot kova äijjä .....tuukko...tuukko ??".
Ja mä tuun.
Kuten tänäkin  vuonna. Eräs  tekouskovaispari   kinusi  voisitko rakentaa heille  pari  pientä  mökkiä, että he pääsevät alkuun  liikehommassaan.....muumimajan....varaston ...vintturamökin...voisitko  Ekku??.
Ja mä voin.
Helmikuussa aloitin ja  pari kuukautta sitten lopetin. 6  majaa  yhteensä. 2 muumitaloa. 2  vintturatupaa... 2 varastoa. Voi sitä iloista ilmettä pariskunnalla...oi kun hienoja teit
Ollalaaah..
Ekku...nohniin...jopa jopa....ja kädestä minua oikein kiittivät.  Tekemieni  mökkien avulla he saivat ns pankkitakuun  firmalleen , niiden arvoksi pankki  laski  15,000  Euroa....ja minäpoika  ne heille myin todella pilkkahinnalla. Halvimmillaan 300 Euroa. Sitten  350 , 400 , 700, 1000  sekä  1200.
Itkien sanoivat että  ilman sinua Ekku meillä ei olisi firmaa.  Olet enkeli. Jumala sinua siunatkoon Ekku.
Jaa....tilanne nyt:  Kahteen kuukauteen emme ole olleet enää  tekemisissä toistemme kanssa. "Uskovaisisäntä"  teki riitaa...rähisi  ja sähisi. Lakkiaan heitteli  firmansa lattialle. Naama punaisena  huusi "kielillä" , ei selvästi ole tästä maailmasta. Repeää kohta. Repeää.
Ainiin....nyt mökkien hinnat.
Kallein varasto  4950  Euroa , muumitalo  isoin  2450  , pienempi  1450 , vintturamökit  1450 kappale, vihainen lintutupa  995  Euroa.
Eikä yksikään ole  menneet kaupaksi.  Liian kovat hinnat.  Pudota  puolet pois   Taisto. Pärjäisit  jo niilläkin.
Kiittämättömyys on maailman palkka.

Ekku Mattila.

22/11-1963.....Kennedyn murha.

21/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



22/11- 1963 ammuttiin Amerikan pressa Kennedy.
Siis huomenna tulee  53 vuotta täyteen. Olin siihen aikaan iltavuorossa  Ojalan Kutomossa  laitosmiehenä , tulin  kotiini kello 22,20 kun isäni  sanoi että Kenneri on ammuttu.
Muistan aina ne hetket.
Samasta aiheesta olen kirjoitellut  blogiini useita juttuja ja ne löytyy  sieltä. Kaikkihan sen tietää että Oswald    oli syytön, lavastettu murhaan ja tapettiin juuri sen takia.
22/11-1963 murhattiin  hyvä pressa.



Ekku Mattila.

Rokotuspiikki ja nainen keskellä munaskuisia ököjä.

20/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Löysin itseni istuskelemassa  tykkihallista  Oulun Hiukkavaarasta  vuonna 1966.
Juu.
15/2  sinne menimme ruotuväkeen ja noin 2 viikon kuluttua olimme  jonottamassa rokotuspiikkejä, joita työnnettiin  meihin ainakin 3 kappaletta....per ökö.
Kumpaankin olkavarteen ja persuuksiin. Taisi olla  oikea puoli, taikka  se joka oli rokottajaan päin.
Auts.
Meitä ököjä oli ainakin  200, jossei enemmänkin  ja ilman rihman kiertämää....siis  munaskuisillamme  kaikki. Verhat olivat penkillä kasassa.
Nooh.
Antakaas  olla. Rokotusjonossa seisoskeli  kerrallaan noin   50 ököä , kolmessa jonossa, odottamassa rokottajien neulaa. Siis jotakin  150  kollia.  Kesken kaiken  tykkihallin  ovi  aukesi ja  sisään asteli ilmeisesti jonkun kantahenkilökuntaan kuuluvan miehen  vaimo . taikka morsion. Hänellä  oli silmälasit päässään  ja tullessaan pakkasesta  lämpimään halliin , lasit tietysti höyrystyivät.....ne  olivat aivan  tukossa, jos niin voi sanoa ja nainen niitä  päästään ottamaan ,sekä puhdistamaan jollakin nenäliinalla ilmeisesti.
Ja tajusi   missä oli  ja mitä näki.
Huomasi  ison   ököjoukon  kolmessa rivissä  seisoskelemassa  aataminasussa  ja  toiset istumasssa  tykkihallin  seinän seinän vierellä olevilla penkeillä.
Suiiiih... vaan kuului sekä kopi...kopi..kopi...ja  kopi. Suiih naisen jaloista taikka kengistään, kun todella salamannopeasti kannoillaan kääntyi , jumalatoonta vauhtia takaisin  ovea kohden , josta oli tullutkin ja ulos  että  kolahti.
Klomps.
Kopoti....kopoti...kopoti..

Ekku Mattila.

Kaffinkeitto vuonna 1966....ököaikana armeijassa.

20/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Keitin äsken kaffia ja kuinkas ollakaan....
Wanhoja muistoja pukkaa...nyt vuodelta 1966  ja ököajalta Oulun Hiukkavaarassa..
Siis:
Tuvassamme oli  9   ököä ja yksi heistä sähkömies .(en se minä ollut) Hän keksi, taikka tiesi miten kaffin saa nopeammin keitetyksi, mutta tosi vaarallisella tavalla.
Peltiseen   ruokapakkiin ensin vettä.
Sitten kahvin muruset.
Seuraavaksi johdonpätkä, noin metrin pituinen , jossa oli valmiina   töpseliin työnnettävä  urospuolinen osa.
Johdon toisen pään hän kuori ja halkaisi, sekä siihen kiinnitti  partaterän, jossa oli kummassakin päässä reijät.Kumpikin   johto omaan  reikään.
Sitten  halkaistu  puinen tikku, johon työnsi  partaterän.
Ja eikun kaffinkeittoon. Töpseli reikään. Partaterä pakkiin ja muutamassa sekunnissa  vesi alkoi  kiehumaan. Nuuh.....kyllä  tuoksui hyvälle kaffille.
Ainoastaan  kahta  asiaa piti varoa. Jos partaterä osui  pakin  reunaan, niin  tuvastamme pamahti sulake.....Puf.
Niin se toinen asia...
Yksi piti olla vahdissa ettei  alikessu meidän kaffinkeittoamme  huomannut...ja jos  huomasi, niin 5 kierrosta  kasarmin ympäri  sänkypatjat selässämme....kello 24.00  yöllä....
Tuohon aikaan  oli  simputus  vielä voimissaan.



Ekku Mattila.

Kohta se tapahtuu....syntyykö uusi maa, vai uusi taivas.

19/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Jokainen sukupolvi   joutuu  kokemaan sodan.
Vuodesta ,  2000 eaa on maailmassa käyty  noin 1000 erilaista sotaa.
Kymmeniä  miljoonia   kuolleita. Satoja miljoonia haavoittuneita. Kärsimystä ylenmäärin.
Sodan melskettä kuuluu päivittäin, aina jossain  päin maapalloa. Jatkuvasti.
Kuoleman  viikate niittää satoaan , verta vuotaa , verta vuotaa...
¤¤¤
Tuonne lentää  pääkallo,
toinen jalka puun oksalle,
keskiruumis vesiojaan,
kauhun ilme  kasvoille jää,
kukaan ei pelasta,
kukaan ei auta,
linnut  hotkii,
sisälmykses,
suoli venyy ,
suoli venyy,
monta metriä pitkäksi.
kuolemas,
on koittanut.

¤¤¤¤

Me jotka olemme syntyneet  1945  jälkeen luulemme olevamme turvassa.Ajattelemme ettei se meitä koske , ei se meitä koske, ei siis mitään hätää.
Mutta....

 Sota tulee kauhun lailla,
repien se meitä, raapii,
raastaa henget ruumiistamme.

Vääjäämättömästi ihmiskunta etenee  tuhoaan kohti. Jos ei  ihmettä tapahdu olemme  hukassa.
Jokainen, sinä ja minä. Ainoastaan  kaksi asiaa voi pelastaa  maapallon.
2   asiaa :
Hän joka kuoli 2016  vuotta sitten ja lupasi tulla takaisin .Kun niin käy sodat häviää.Syntyy uusi taivas ja uusi maa.
Tähtiveljemme ja sisaremme  saapuvat avaruudesta.Uudesta ulottuvuudesta, aikain takaa.Tuolta jostain........lentävillä aluksillaan. He  aloittavat uuden ajan. Rauhan ajan.
Eikä enää itkua, eikä kärsimyksiä ole.

Ekku Mattila.

1 ja toisessa maailmansodissa kuolleita 122 miljoonaa.

19/11-2016.
Ekku Mattila.    

Aikamatkaaja.      

(kirjoittamani runo  vuodelta  1968)

Luuleeko maailma rauhan saavan,
levollisen vanhuuden,
onnellisen  huomisen,
mutta,
kohta soivat kuolinkellot.

kyl  on hengen ottajia,
vetäjiä liipaisimen,
pistäjiä kuolon miekan.

koht  sota  tulee kauhun lailla,
repien se meitä raapii,
raastaa hengen ruumistamme.

¤¤¤¤¤

1 maailmansodat uhrit. :    59 miljoonaa.

¤¤¤¤¤

Aika  ryömii kankeasti,
tiimalasis vahvaa soraa,
aavistat sen tapahtuvan.

Yöllä rientää tuonen kauhu,
hikisenä sormes liikkuu,
loppu katsoo kuusikosta.

Pimeältä näyttää taivas,
synkältä sen iltarusko,
etsivänä luoti vinkuu.

11  maailmansodan uhrit:   63 miljoonaa.

¤¤¤¤
Kyl on hengen ottajia,
vetäjiä liipaisimen,
pistäjiä kuolon miekan.


Ekku Mattila.

Käsikirjoitukseni WSOY:hyn.....1968 ja miten kävi ?

18/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Helsingissä Yläkaskentie 27 ;ssä  aloin kirjoittamaan  romaania.
Taikka Tapanilaahan se oli.  Hesaan  9 km.
Vuosi oli 1968 , huhtikuu ja vuokratalossani  porstuan yläpuolella parveke.
Joka aamu kello  04.00  sinne menin.
06.00  saakka ja sitten bussilla töihin Helsinkiin.
Kirjoitin kuin horkassa  3 viikkoa,  noin 10 liuskaa  joka aamu  ja jopa aloin tuntemaan itseni kirjailijaksi...(heh).
Kun valmista syntyi  300  liuskaa, niin  tuumasin että siinä se on. Huippuromaani on  kohta valmis.Suomi  ihastelee  kirjaani.  Tuntematoon  Sotilas jää sen varjoon , Sinuhe Egyptiläisestä puhumattakaan . Punainen Viiva on heikkoa kamaa. Ilmari Kianto on saanut  voittajan. Väinö Linna  Mika Waltari ja  Ekku Mattila.  Oijee.
Eikun rustaamani liuskat     isoon kirjekuoreen.
Bussilla Hesaan.  Ja:
WSOY:yn toimitalon eteen  pysäytin Mannerheimintiellä ja  portaita ylös toimitukseen.
"Päivää sanoin....mulla olisi  käsikirjoitus  tulevasta kirjasta ja jättäisin sen arvoitavaksi teille"....Sen nimi on ..jatkoin....Luoti vinkuu  ilkeästi ja  kaikki kirjassa tapahtuvat  asiat  liikkuvat Helsinki/Töölö/Lauttasaari/Malmin alueella.".
"Vai niin sanoi nainen tiskin takana.....voitte jättää sen meille....me luemme sen ja lähetämme  sinulle vastauksen muutaman kuukauden päästä , että sopiiko se WSOY: yyn  kustannusalaan....antakaa osoitteenne..,kiitos ja näkemiin..."
"Näkemiin"  vastasin....ja  lähdin rakennuksesta.
Matkalla  asuntooni   istuin bussin takaosassa.Mietin että  tietääköhän  kukaan muista matkustajista, että samassa  bussissa istuu  tuleva  kuuluisa Suomalainen kirjailija.
Niin kului  2 viikkoa.
Posti  tuli.  Mukana  suuri harmahtava kirjekuori  ja kädet täristen avasin sen.
Siellä oli käsikirjoitukseni, sekä  sen päällä paperi. Siinä luki suunnilleen  näin:
"Olemme tutustuneet  jättämäänne käsikirjoitukseen luoti vinkuu ilkeästi. Valitettavasti se ei juuri nyt täytä niitä  kriteereitä  jonka ansiosta  ottaisimme sen julkaisuohjelmaamme.On mahdollista  että kenties joskus  myöhemmin otamme yhteyttä teihin asian tiimoilta. Älkää  kuitenkaan ottako yhteyttä meihin. Me ilmoitamme sitten jos se aika koittaa".
Voi että mä masennuin.
Soli siinä ja kaput.
¤¤¤¤
Myöhemmin 10 vuoden päästä luin Väinö Linnan  omaelämäkertaa.  Siinä hän  kertoi miten  vasta  9:seksäs  kirjapaino otti hänen Tuntematon Sotilas  käsikirjoituksensa julkaistavaksi.Siis....noh...paree näin...ei musta kirjailijaa olis  tullu....vai?
Häh?

Ekku Mattila.

Mainos on "poikaa".

18/11-2016.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Nykyään on teeveen mainokset lisääntyneet  pirunmoista vauhtia.
Melkein   5 minuutin välein niitä tulee ja alkaa kohta kyllästyttämään. Minulla on  tapana laittaa teeveen ääni kokonaan pois  mainosten ajaksi , ettei se jää päähän ns "soimaan" ja kun kauppaan menen en  osta   vahingossakaan  tavaraa jota on mainostettu.
Noh..
1950-1960  luvulla oli vähän toisin .
Siihen aikaan  oli juuri mainokset kaikkein tärkein asia. Juuri ne piti jäädä  katsojien mieliin.....tyyliin...."vain tosimiehet polttavat Colttia.....Nort  State  piristää  päiväsi....ilman savuketta päiväsi on pilalla .......Malboro on miesten savuke.."..
Että television katselijat viihtyisivät töllöttimen ääressä, istuisivat sen edessä   aamusta iltaan, niin teeveemiehet/naiset keksivät  lännenelokuvat. Bonatsan , musta ori Bfiudii....Lassie ja muiden samankaltaisten seikkailuelokuvien välissä   teevee  pukkasi mainoksia  .Lännenelokuvat  olivat mainosten  välitäyte. Mainos oli se kaikkein tärkein asia.
Wanha aika entinen se näköjään palaa. Sidostesukka kestää...
#"keles.

Ekku Mattila.