



20/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤¤
Nonyt: jokos se kuuma kesä alkaa pikkuhiljaa. Koko viimesyksy-loppuvuosi-talvi, sekä kevät tuntuivat niinmaanerkeleen pitkäveteeselle, että tuntui sen jatkuvat ikuusesti. Talvella, pahimmassa lumipyryssä lupasin ittelleni, että jos ja kun sittenkin kevät-kesä koittaa, niin otan tottaumalavita aurinkoa nahkaani että se mustuu melekeen. Vuanna 1973 kun ajelin moottoripyörällä 19000 km ja otin aurinkoa eri leirintäalueilla , seurauksella, etten ole koskaan ennen sitä vuotta, enkä sen jälkeenkään niin ruskian/musta ollu. Paan tähän kuvankin samalta vuodelta....siis 1973.
Tällä kohtaa on hyvä syy mennä vuoteen 1968 ja Helsinkiin, Tapanilaan, Yläkaskentie 27 jossa asui hetken aikaa vuokralla, ennen muuttoani itte helesingin keskukseen.Aleksis Kivenkadulle 111.Kun siellä Tapanilan asunnossa tuli kevät, niin mä pöhkö olin tilannut Apu-lehden kautta sellaisen "nopeasti ruskettavan" jutun. Se oli hopeanvärinen, kuin kattilan kansi, jossa oli yksi sivu auki ja sitten se juttu vedettiin päähän, hartoille saakka. Ja aurinkoa ottamaan, ettei ollut samaa aikaa kun nykkin.Lojuin parvekkeella ainakin 2 tuntia naama aurinkoa kohti ja voi juutas miten mun naamaa sitten poltti !!!. Se oli ikäänkuin tulessa koko pläsi. Kirveli ja poltti. Mää tuumasin että ny. Saan hyvän rusketuksen tuosta noin vaan.......hahahaaaaaaah..
Kesken kaiken havaattin että jääkaapista puuttuu ruakaa ja eikin bussilla hesaan, asematunneliin,. jossa oli useita kauppoja ja sinne sisälle mää menin. Ihmettelin että mitä ittua ny....ihmiset luuuras mun päälle ja hävyttömästi hihittelivät.Kaikki teki niin ja eniten nuaret kersat. Ne viisas mua kohti sormillaan ja nauraa hekottivat. Ja minä ihmettelin, menin hyllyn eteen ostamaan mansikkajugurttia. Hyllyn yläpuolella oli pitkulainen peili ja oman naamani siinä näjin: !!!
Voihan aatana!!.Mun pläsi oli kirkkaan punainen, todella kirkkaan punainen. (827464834y7288787778383838) mää ittekseni kirosin, nopiaa kassalle, jossa maksoin tavarani ja äkkiä bussiin Tapanilaa kohti.Monta päivää olin kuulevinani niiden ihmisten naureskelun korvissani. Nooh...pankaas arvaan: kun muutaman päivän päästä mun naamastani alkoi irtoamaan ihosuikaleita, sellaisia sormen vahvuusia, jossei isompiakin ja alta alkoi paistaa vaalea palamatoon iho. Eikun nopiaa takaasin hesaan, Kallioon, Helsingin kadulle, jossa oli kemikalio ja sieltä ostin ittekseen ruskettavaa jotakin mönjää jota levitin pläsiini. Kului pari viikkoa ennenkuin naamastani tuli suhtkohta normaalin näkööneen.....juu.
Ekku Mattila.
14/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤¤¤
Paan pienen ns aasinsillan heti tähän blogini alkuun........ja jatkan sitten siitä:
Kuten jo kaikki tietää (melkein hehe) että olen erittäin , taikka tarvitsen vähän unta. Jos menen maate illalla vaikka 22,00, niin takuulla herään jo kello 02,00 ja eikun heti valmis päivän töihin. Talvella varsinkin nukun tuon 4, korkeintaan 5 tuntia. Kesällä, tähän aikaan, riittää hyvin noin 3 tuntia. Ollessani Hesassa asumassa 1964-1982 ja töissä STV- yövartijana, niin ei yhtään yöllä nukuttanut. Nooh....sitten aasinsillan kautta itse tämänpäiväiseen aiheeseeeni:
¤¤¤
Noin viikko sitten ja josta olenkin jo blogiinikin kirjoitanut, olin kutsuttuna yhdessä Lapualla olevalla asunnolla. Asunnon haltija oli ja on erään Lapualaisen Jari. H. (R.I.P.) poika jonka opin tuntemaan , hänen isänsa kautta kun Matti oli noin 11 vuotias. Tämän Jarin kanssa liikuimme erittäin paljon eri hommissa/liikejutuissa/muissa ja voi sanoa että pari-kolmekin kertaa viikossa, aina Jarin kuolemaan, joka tapahtui Evijärvellä noin 12 vuotta sitten, saakka.
Asunnolla Matti ojensi käteeni painavan sormuksen , sanoen: " Ekku, tämä sormus oli isäni sormessa aina ja kaikkialla, joka hetki, joka hetki. Äitini otti tämän sormuksen Jarin sormesta, ennen hänen hautaamistaan, piti tätä tallessa.......on monta vuotta miettinyt että uskaltaako/voiko tämän sinulle Ekku antaa ......ja nyt se on tässä......sanoi Matti.....otako sen vastaan Ekku?" ja tottakait otin...
¤¤¤'
olen sormusta, josta laitan kuvankin, pitänyt sormessani, melkein koko ajan, paitsi öisin. Sen ajan se on keittiön pöydällä odottamassa. Tänään, heräsin aamulla jo 03,30, menin ulos kuuntelemaan kurkien/ym lintujen ääniä ja sitten aloin lukemaan, kuten tapanani on, kirjaa, omaan "äijjäluolaani"......Katselin myöskin teeveetä/somea , välillä, kello 08,00 saakka, mutta.......minua alkoi jumalattomasti nukuttamaan, joka ei ole ns "normaalia" minulle, varsinkin siihen aikaan ja yön perään, aamusta. Ja menin maate soffalle.Jarin sormus sormessani.
¤¤
Tämä on neljäs kerta tämän viikon aikana , sen jälkeen kun sain Jari H. sormuksen itselleni että näin unta: Käveltiin Jarin kanssa jossakin, kesäaikaan,kauniissa maisemassa. Linnut lauloivat/aurinko paistoi/maisema oli kuten paratiisissa. Ohitimme yhden pariskunnan ja etenimme tienhaaran ohitse, en muista kummalta puolelta. Äkkiä huomasin Jarin kadonneen viereltäni, jota kummstelin paljon. Missään en häntä enää näkynyt.
Minulla oli kännykkä mukanani josta koetin etsiä jarin puh.numeroa, mutten löytänyt ja samalla jatkoin matkaani eteenpäin. Pian huomasin kummallakin puoella tietä useita karhuja tulossa vastaani ja kuulin Jarin äänen sanovan....Ekku ...käänny takaisin...osaat kyllä oikean tien ...ilman minua"....ja niin teinkin. Karhut jäivät ns paikoilleen.
Tulin samaan tienhaaraan josta olimme jo menneet, mutten muistanut mikä olisi oikea tie. Siinä hetken aikaa pähkäilin oikeata suuntaa, kunnes jalkaani pitkin alkoi kiiparoimaan jännänvärinen orava. Se nousi olkapäälleni ja alkoi tökkimään oikeaa korvanlehteäni ,samalla ikäänkuin kertoen/näyttäen olemuksellaan että se oikealle menevä tie on oikea. Samalla hetkellä paikalle ilmestyi pariskunta, nuorehko ja nainen sanoi: Saanko ottaa kännykälläsi sinusta ja oravasta muutaman kuvan ja siihen suostuinkin. ..ja samalla heräsin sohvallani.
On jännää, eikä mitenkään kummallista, että jo manalle mennyt/mennyt henkilö (löt) voi , jonkun itsellellään ennen olevan esineen/kuvan/muun/korun kautta. Samalla ikäänkuin sellainen jo mennyt haluaa/tykkää "olla edelleenkin mukana" elävän entisen menneen elämänsä touhuissa, vaikka sormuksensa kautta. Tälläiset kokemukset/tapahtumat ovat yleisiä juuri herkkien auttajien/selvänkijöiden/Nasiirien kohdalla. Kiitän luottamuksesta . Muista: Nouse, ole kirkas ja säteile Jari H.
Ekku Mattila.
13/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤
Menen taas aikamatkalle, vanhaan sellaiseen, Alahärmän Linnanmäelle ja samaan aikaan suunnilleen, kun nytkin , kevääseen 1958. Molin silloin 12 ja vee.Siis linnanmäellä oli hiihtokilpailut, Lauantaina ja eikun matkaan Ekku, taikka Empuksi mua siihen aikaan sanottiin.Vieläkin kun tapaan vanahoja Alahärmääsiä tuttujani, harmaapäisiä kääkkiä, niin mua yhä kutsuvat Empuksi.
Siis: Muistan miten mulla sukset kerrankin luisti ja samalla piti hyvin. Yhtään ei lipusunu. Menin ja nousin vastamäet tuosta noin vaan ja alamäet myöskin. Vettä vaan silmistäni tirisi, korvissa suhisi ja kurkkua puristi. Kovaa kuulkaas menin. Kun viimeistä päiväää ettensano. Ennenkuin kunnolla tajusinkin niin maali tuli vastaan. Soli kaharen mettäkärryn välinen paikka. Linnan Einon markilla.
Kului tunnin verran kun tuloksia alettiin huutamaan. ...eeensimmääneen....Eero Mattila.......tooiiineeen Pentti Rajakangas......kooloomaaaas......ja niin kävin pienen voittopytyn noutamassa. Sellaanen kevyt ja piäni, mutta siinä luki jotta 1. Ja olin ylypiää niin palio, kotiini takaasin hiihrin viälä lujempaa kun itte kilipaalussa. Isä ei millään meinannu jaksaa tulla mukana mun vauhris.....mukamas.....se hiihti omilla suksillaan mun perässä ja huuteli että hellitäs vähän.....Jäläkeenpäin, myähemmin hoksasin , isompana, jotta Isä mukamas ei meinannu mulle päriätä.....heheeh....sillä kehui mua.
Ja seuraava päivä oli Sunnuntai, aamulla noin kello 11,00 kun mun kotiini kolome miästä tuli. Rajakankaan Pentin isse, Linnan Eino, sekä hänen veli Eero . .."tuataaaa...meinaan......yksi sanoi....me ollaan tullu siihen tulokseen ..meinaan...ettei Eero voinu Penttiä voittaa.......jos ajanottajalle tuli meinaan vahinko ja väärä aika...jotta jos sittenkin Pentti voitti ja Eero tuli toiseksi...ja me nyt meinaamme että jos vaihrettaisiinkin ne pytyt...niin että Eero antaa sen ykköpytyn ja Pentti antaa sen kakkospyttynsä.....meinaan...."
Linnan Eerolla oli Pentin kakkospytty käressään jota mun isälle ojensi.....
Mutta.....Väinö isäni sanoi kovalla ja vakaalla äänellä.. "ei muutoon oo oikia teirän puhe...itte otin omalla kellolla aikaa ja siitä näjin, että poika voitti kirkhaasti pentin....ainakin 20 sekunttia...mitään pyttyjä ei vaihreta......näkemiin".Ja porukka lähti. Ovi vaan narahti. Klons.
Myöhemmin, noin viikon päästä oli myös hiihtokilipaaluut Ojalassa, jossa oli melekeen samat mukulat hiihtämäs, myös Rajakanhkan Pentti ja voitin hänet kirkkaasti. Enää ei ketään meirän markilla näkynyt vaihtopyttyjä käsissään pitäen........
Ekku Mattila.
13/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤
Ooottako huomanneet saman kun minä?? Ajelen aika paljon autolla ja viimeisen 3 kuukauden aikana huomannut yhden jännän asian. Polttoainetta on alkanut kulua entistä enemmän. Olen kuullut saman asian monelta muultakin ja hekin ihmetteelvät samaa asiaa. Tuntuu että "jokku kusipäät" , jakelijat/muut , ovat hoksanneet esim vähentää polttoaineen koostumuksesta jonkun ainesosan, joka on ennen maksanut niille kuspäille liikaa ja vähentämällä, sekä korvaamalla sen jollakin toisella halvemmalla aineella, saavat entistä isompia voittoja.
Nyt me autoilijat saamme siitä kärsiä ja tottakait lompakoissamme. Pankaas tekin siellä, jos ette ole jo sitä tehnneet, merkille oman autonne polttoaineen kulutuksen.
Ekku Mattila.
13/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤
Päivää kansalaaseet: Oottako jo havaannu ja kuunnelleet seinältäni miten Nasiiri Ekku Mattila "laulaa" vanhan 6000 vuoden takaa, Mesopotamian, Urin kaupungissa olevan temppelihymnin? Hymnin paikkana oli iso rakennus, noin 80 X30 metriä ja sinne sopi kerrallaan 500-600. jos ei eneekin tanssijaa. Temppelihymni laulettiin senaikaisen/sten rakkauden/hedelmällisyyden/sodan jumalatar Inannan kunniaksi. Inannaa oli , tietysti, vaihtamalla , useita satoja, 200 vuoden aikana...........Seinäjokinen AZU Myllymäki sen otti ns seedeelle ja myös se löytyy "juutuupistakin".....Azu on harrastanut musiikkia koko ikänsä (nyt on 37 v) ja lisää tulee koko ajan. .....tosiammattilainen on hän.
Todella mainiosti Axu lisäsi Nasiirin lauluun ja melkein sen silmilläkin näkee ja kokee, satojen tanssijoiden vaatteiden kevyttä kahinaa, jalkojen askellusta, sekä pientä , tanssijoiden liikkumisista syntyvää, tuulenvirettä. Yksi jännä juttu kuluu Nasiirin "laulusta". Kuuluu pieniä "ärrävikoja-ällästä jää toinen ällä pois, sekä muutenkin sanat eivät ole ns "tästä maailmasta". Ns Suomenkieliset sanat eivät vastaa lähellekään silloisen Mesopotamian kielestä. Nasiirille laulussa kuuluvat sanat tulivat,...tuosta noin vaan, ihan itsekseen. Laulajan "persoonassa" on muu henkilö, kun Ekku normaalisti on. Ulkomaalainen "höpisijä", jos tälläistä sanaa voidaan käyttää ja miksikäs ei voida........Toivottavasti tykkäsitte laulamastani temppelin hymnistä? Kiitän ja kumarran.......................
Ekku Mattila.
Jaatkuuu:
ny menen possuun:
Jalasjärvellä, 1986 keväällä , minulle soitti eräs henkilö Koskuelta ja sanoi hätäisenä."tuukko ekku nopiaa apuun..meidän sika ei oo terves".....ja minä menin.
Siellä karsinassa makasi jesuksen suuri sika, kyliellään, vaan sen korvat välillä liikahteli. "Onko täällä vanhaa punaasta tiiltä. kysyin....ja kun se löytyi, niin hakkasin 2-3 tiiltä tuhannen illun päreiksi sikalan käytävällä....."onko teillä rautalapiota kysyin..? ja sekin löytyi. Mentiin peräkanaa pihalle, mettänreunaan jossa minä;
kaivoin katajan juurelta ison sangollisen multaa ja vaikka mitä juurta, riivin sammalta sekä multaa samaan sankoon, muutaman koivunoksan ja sitten takaasin sikalaan. Menin karsinaan jossa levittelin sen sangollisen possun turvan eteen......ja ja.
Kului korkeintaan 5 sekunttia. Sika alakoi nuuskimaan, nosti vähän päätään ja hitaaasti nousi pystyyn ja jopa alkoi innokkaasti tonkimaan edessään olevaa kasaa.Kotiini palasin ja muutaman päivän päästä soitin.....Koskuelle... "sika on kuule ekku kunnos....sen häntäkin monella kippuralla..ny se syä kun mikäkin...kiitoksia ekku kauhian palio...."
Ekku Mattila.
11/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤
Selaisin tänään päivä/lenkkikirjojani, joita olen ns pitänyt vuodesta 1973, tähän päivään saakka ja yhä jatkan, mailman tappiin saakka, niin vuonna 1985 kuulin Jalasjärvellä asuvalta naapuriltani seuraavaa....:
Ahonkylässä erään perheen ainut poika "Ossi" ,oli keväällä ollut korjaamassa kuorma-autoaan ja irrottamassa polttoleikkaamalla auton takajousta, vaihtaakseen tilalle uuden. Hän makasi juuri sen ns jousipakan alapuolella, onnistunut melkein katkaisemaan jousipakkaa kiinnipitävän kiinnikkeen, kun :
Klonks...!!!!!
Ja R.I.P.
Jousipakka irtosi, putosi voimalla alas , seurauksella, että Osmon pää.........!!..
Elämä oli ja elämä meni.
¤¤¤
Ekku Mattila.
9/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤
Hyvää Lauantaipäivää kansalaiset. Olin aamulla kävelyllä tiellä, vaihteeksi, koska tuolla pelloilla ei voi kunnolla hiihtää. On liian märkää ja se lumimoska tarttuu kiinni suksien pohjiin. Joten tulkaa mukaan tositarinani tapahtumiin:
Kuten olen melkein liikaakin sanonut että minulla on ollut lukemattomia erityyppisiä työpaikkoja. Muutaman tässä meinaan mainita, koska yksi niistä on ns aasinsilta ja se selviää ihan kohta.Nokia Oy:ssä Helsingin ns kaapelitehtaalla useita vuosia, yövartijana yhteensä noin 2 vuotta kaikkiaan.YIT:ssä tekemässä Hesan kerrostalojen kellarikerroksiin uima/saunoja.Airamin lampputehtaalla , Arabiassa (sen niminen rakennus Hesassa) koneasentajana, ILA: Helsingin lentoasemalla ilmastointihommissa= ilmastointiasentaja siis. Yksityisetsiväkoulussa Heiskasella, Rautatieasemaa vastapäätä=Kaisaniemenkatu , 11 kuukautta. Pienten muksujen päivähoitajana 2 vuotta, kotonani, Porvoonkatu 5-7 B 63. kaksi ns vierasta kersaa sekä yksi oma....ja..ja..ja..ja..ja....jajajajaja.....paljon muita lisää...
Erikoisin, etten sanoisi oli työpaikkani Huittisissa vuonna 2005, 10, 5 kuukautta. Tein etupäässä peltotöitä=90 hehtaarin alue, traktorilla, Finlandia nimisellä, isolla kun vuori,Kevät-syksy-talvikin.Ns fälttäsin/käännin/niitin/myrkytin pajuja/heinät paalasin/kylvin kaalia, hernettä,vaikka mitä, mutta se, johon tämä koko alkukertomukseni tähtää.....
Oli: Vasikkojen "synnyttäjä". Maatilalla oli kaikkiaan noin 400 lehmää, etupäässä lihakarjaksi ja tottakai pienten vasikkakersojen synnyttäjäksi sonnipoika. Tämän "hirviön" nimi oli SULO...heheheeh...Ensinnä se painoi 2000 kiloa, oli torellinen sonninorsu, pääkin kuin pieni autofiiatti.Jumalatoon elukka. Kun sulo liikkui niiden 400 likkansa joukossa niin kyl poijaat jälkeäkin syntyi...jatkuvasti, keväällä varsinkin, syntyi vasikkoja niin maan jumalalottamasti että ..........
Lyöräänkö vetoa siitä ettette ehkä usko Nasiirin sanaa, sillä olin mukana auttamassa kaikkiaan 49 pikkuvasikan maailmaan tulemista.!!??Toiset niistä kävivät aika nopeasti, muutamassa minuutissa, noin 20-30, toiset enee ja toiset tarvitsivat hieman Nasiirin apua. Jos "sieltä" törrötti vasikan jalat, siis väärä syynnytys , niin nopiaa naruja kinttihin kiinni, kunnollinen ote ja eikun vetämään...Kerran jouduin huutamaan apua kovaan ääneen, yöllä ja hätiin tuli meirän pomo , ittekin lehemän kokooneen, 180 kiloinen jässikkä ja hänen avullaan onnistuimme vasikan saamaan ulos......plöts......(terkkuja "opeliksikselle)
¤¤¤
Muutaman kerran , valitettavasti, olin mukana ajamassa sonneja teurastusautoon. Niitä varasonneja oli noin 20, 3 km päässä itse maatilasta ja kun niistä osa jouduttiin teurastuttamaan, niin ai ai..Aamulla varhain sinne sonnipaikalle, jokka oli niiden omassa navetassa, ajoi teurastuskuljetusrekka. Sen taakse tehtiin sellainen isoilla puukehikoilla aita, molemmin puolin ja sen loppupäässä oli sen auton takaovi, avoinna, valmiina vastaanottamaan turmaan meneviä sonneja.
Sitten sonnit ajettiin navetasta sen aitarivin eteen ja osa meni autoon mitään aavistamatta, ihan helposti vallan. Mutta yksi, se oli muutenkin jännän oloinen, varsinkin mulle, koska aina kun ajoin sinne (ronkkaan) vettä traktorilla/säiliöllä, niin tämä sonni aina mua "tervehti". Nosteli päätään ja mylvi sillai...tervee ekkuu...kiva nähärä sua taas... tervee ekkuuu...aina se ojensi päänsä airan raosta ja halusi että sitä silitän nupista ja voi että se tykkäsi sitten, Nyökytteli ja oli niin onnessansa selvästi.
Mutta :
Kun niitä sonneja ajettiin siihen "kuolemanautoon", niin juuri tämä mun lellisonni pani lujasti vastaan kuulkaa.....Ei millään meinananut mennä niiden muiden mukana vaa koko ajan yritti kääntyä takaisin navettaansa, elämään edes vielä hetken. Selvästi se tiesi/aavisti/tunsi että nyt ei ole kaikki ns hyvin ja halusi pelastaa itsensä. kaiken huippuna se silmät kauhusta levällään katsoi minua kohti ja , voin melkein vannoa että pyysi ja rukoili katselleellaan että apuaaaaa..... eeekkuuuuu...peelaastaaa muut...apuaaaa ekkuuuuu....mutta enhän voinut mitenkään auttaa. Sinne sekin saatiin ns sähkösauvan avulla, jolla yksi teurastusauton henkilö elukan pesuuksiin tökki............voivoi ja voi.
Illemmalla, töiden päättyessä olin pitkän aikaa suihkussa. En niinkään sen pesun vuoksi vaan kun sain kaikessa rauhassa suruuni itkeä pillittää....eihän sitä kova karski Alahärmälääneen itke. Jonkun sonnin vuaksi. Ei.Se vesi joka valui poskilleni taisi olla pelkkää vesijohtovettä, luulisin....niin.
Ekku Mattila.
8/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤¤
Kirjoitan hiukan ihmisen tuottamasta energia-sähkö-voima-latauksesta, jonka avulla me elämme ja aikanaan sitten emme elä.
Siis: Osmoottinen paine.
¤¤¤
Jokaisessa elävässä olennossa, myös ihmisen verisuonissa virtaa verta. Ennenkaikkea verenliike tuo/vie verihiutaleiden mukana/joukossa happea kaikkialla, myös keuhkoihin ja sydämeen. Ilman happea ei elämää olisi. Sydänhän on tavallaan pelkkä pumppu, kone joka aikansaa veren liikkeen elimistöissä, verisuonissa. Pumppuhan tarvitsee ja toimiakseen jonkinlaista sähköä, sitä "näkymätöntä" joka tulee esille vasta kun "katkaisinta" käännetään.Siis "tavallisessa" elämässä.
Mistä sydän saa sen sähkön? Onko se mitattavissa? ja jos on niin millainen se sähkö on?Eihän mikään pumppu toimi ilman sähköä . Se ei syki, eikä pumppaa. On hiljaa ja kuollut.
Osmoottinen liike.....Kun sydän pumppaa, se saa samalla itselleen sähkövirtaa , joka taas aikaansaa verisuoniin pienen lämpöliikkeen, "diffuusion", paineen, liike-energian, ns Browin liikkeen, joka synnyttää verisuonissa hinkkauksellaan tarvittavan elämän virran. Sähkön. Sydän on eturintamassa antamassa elämää, toimiakseen , Osmoottisen virtaupaineen/sähkövirran tekijänä/suorittajana.
Ekku Mattila.
7/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤
Noniin: Koska muutaman päivän päästä täytän (vasta) 76 vuotta, niin katson omaksi oikeudekseni hieman muistella ja kenties jossakin määrin jopa kyseenalaistaa, tekemiäni päätöksiä elämäni varrella/ta....siispä eikun asiaan Ekku:
Ensinnä, vaikka se taitaakin olla väärin suurta Luojaa kohtaan, niin olisi ollut kenties paree jos en olisi syntynytkään tähän maailmaan. Jo sen tapahtuma-aika, syntymäni oli muutama kuukausi toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, 19/4-46 ,illalla kello 23,00, ei ollut ruusuilla/kukkasilla täytetty......Minulla oli ns ei onnellinen lähtökohta . Puutetta ja kurjuutta, todella kovaa ns kasvatusta/kuritusta, koviin pahoinpitelyihin saakka. Hiuksiani irtoili. Verta tuli suusta ja korvista.Puiden oksilla hakkaamista paljaalle perseelleni. Tätä jatkui 8 vuotiaaksi saakka.Joka viikko, sanoisin. Mutta en itkenyt kertaakaan. Sen muistan selvästi. En itkenyt.
¤¤¤
Vasta myöhemmin, aikuisena olen käsittänyt, että se kaikki oli sodan seurausta, huolten ja murheiden, pois purkaamista, hänestä itsestään, omasta äidistäni, joka syrän raskaana/murheissaan odotti ja pelkäsi miehensä sodasta tulevaksi, kuolleena kenties. Jääneensä viiden lapsen yksinhuoltajaksi. Raskasta kohtaloa kantaen, muiden lailla. Minä, vanhin poika olin varoventtiili, joka välillä avattiin selkoselleen ja hakkaamisen kautta/avulla äitini selvisi, ainakin jossakin määrin , eteenpäin,päivät kerrallaan. Pitkät päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet.
¤¤¤
Mutta heiiii.....anteeksi olen antanut, mutta unohtanut en.
¤¤
Koko elämäni, sanoisin, on ollut aikamoista kivikoissa liikkumista. En alussa tiennyt/oivaltanut mistä se kärsimys johtuu. Vasta paljon myöhemmin. Vuonna 1973 sen ensimmäiseksi minulle sanoi. Espoon Olarissa. Kirkkoherra/kirjailija Voitto Viro: "Sinusta tulee Ekku Mattila auttaja ja tietäjä. Jos joudut kärsimään elämässäsi pilkkaa ja haukkumista, vähättelyä sekä vainoamista, kateutta sekä suoranaista oman henkesi pois ottamisen uhkaa, niin sinä olet silloin oikealla tiellä....piru ei tykkää auttajista tässä maailmassa, ei tykkää. se koettaa estää koko ajan sellaisen auttajan elämän polkua, kasaa vaikeuksia, kasaa kaikkea raskasta...koettaa hankaloittaa, koko ajan..Auttajan henkeä piru ei saa ottaa, mutta raskaaksi tekee sellaisen tien.....Jobin koettelemuksien lailla".
¤¤
Miten oikeassa Voitto Viro olikaan silloin. Keväällä 1973. Olarin Kuunsirpissä kun kahvia juotiin.Hänen asunnossaan. Jossa kävin monta kertaa huolineni ja kysymyksieni. Välillä minulla oli todellinen hengellinen hätä. Epäusko. Silloin minä itkin. Opin itkun. Tuskan kautta. Elettyni elämän ja tuskan. Ja siitä se alkoi. Tietäjän/nasiirin tieni joka jatkuu yhä tänäkin päivänä. Maailman tappiin saakka. Kuten on määrätty. Nyt sen olen ymmärtänyt. Se on määrätty. Tuskainen lapsuuteni ja nuoruuteni oli hengellinen korkeakoulu. Kymmenen luokkaa. Ja ne olen käynyt. Minulla on todistus ja se on piilossa sydämessäni. Rakkaudessa/hyvyydessä täydet 10. Siitä todistuksesta olen ottanut miljoonia kopioita ja jakanut kaikkialle, joka paikkaan, jokaiselle ihmiselle, sinulle ja sinullekin. Ottakaa se vastaan. Ne kopiot eivät koskaan lopu. Rakkaus on ikuinen. Se ei koskaan häviä...
Ekku Mattila.
5/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤¤
Joku päivä, joku vuosi, maahan, juuri Islannin kohtaan iskeytyy astroidi, joka sytyttää koko Islannin tulivuoret purkautumaan ja tsunami joka syntyy, on noin 60 metriä korkea. Islanti tuhoutuu täysin, ja nuolten kohdille tulee valtavaa tuhoa. Kuolleita useita miljoonia. Aika taitaa olla hyvinkin lähellä, 2029- 2030..??
Ekku Mattila.
5/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤
Todella koleaa Tiistaipäivää. Tätä samaa ilmaa luvattiin tämän viikon, mutta ei se haittaa.Koko ajanhan mennään kesää kohden....ja nyt kirjoitan valoilmiöistä, lähtien Tuusulan Aleksis Kiven kuolinmökistä, 1985, Jalasjärven Ahonkylään, myös vuonna 1985.
Vuonna 1971 sain pienehkön hulluuskohtauksen ja tuuumasin että jospa sotken polkupyörälläni Suamen lappiin , parin kuukauden reissun ja takaasin Hesaan, jossa olin asunut vuodesta 1964. Ja eikun matkaan, Elokuun paikkeilla, mutta ensin toppasin Järvenpäähän, Rauhanniemen leirintäalueelle, johon pystytin piänen telttani..jee.
Ensinnä: koko sen ajan satoi todella kaatamalla, enemmän kun siitä kuuluisasta Esteri erseestä, suorastaan saavista kaataen ja siispä tuumasin että olkoon Lappi, olen täällä teltassa muutaman päivän ja sitten takaasin hesaan. Noh, yhtenä päivänä lähdin ajelemaan huvikseni kohden Keravaa, sitä vanhaa hiekkatietä, kun näin viitan jossa luki: Aleksis Kiven kuolinmökki ja heti mä sinne menin.
Mökki oli pieni ja harmaa, kolkon oloinen ja murheellinen. Hetken sen pihalla seisoskelin kun siihen ilmaantui nainen, joka oli opas ja avas mulle oven mökkiin. Ja sisälle menin. Melkein heti kuului jostakin ylhäältä kova , kuten rummun kumahdus, kovaa rapinaa ja kolinaa, sekä erivärisiä kirkkaita valoja vilahteli yltympäri. Ne valot oli eniten huoneessa olevan puisen sängyn kohdalla/päällä. Luulin ja olin hetken jopa varma että ne kaikki kuuluivat jonkinlaiseen, etukäteen äänitettyyn juttuun ja aina kun turisti tulee sinne sisälle, "levy" pannaan soimaan..mutta ei..Se nainen/opas oli rynnännyt kauaksi mökin pihalle ja mua katseli ns silmät teelautasen kokoosina.......kyllä likka pelekäs...iiiiiik...
Kauhiaa hän hoki, kauhiaa....ja lähti jonnekin hameensa helemat heilahdellen. Niin tein minäkin, muttei mulla mitään hametta ollu. Lenkkiverhat .
¤¤¤¤
Noh....vuanna 1984 ja 85 kävin muutamalla kerralla samassa mökissä,ensin yksin ja kun olin hurmannut yhyren Kauhajokisen flikan , (josta tulikin mun vaimo, Milla) , mun kainalhoon, niin hänen kanssaan , 1985, mentiin Aleksis Kiven kuolinmökkiin...Ja samat jutut tapahtui. Valoja vilkkui, rummut päräji, vintissä kolisi ja molemmilla meistä oli ns karvat pystys. Noin kuukauden päästä saimme houkutelluksi Millan vanhemmat kans sinne mökkiin ja ja ja.....taas "levy" soi, vintissä kolaji niin maan pirusti ettäh, koko mökki täräji ja valojat lenteli eestaas...viuuuuuh..Tuleva anoppini oli naamastaan kalapeempi lakanaa ja aika nopiaa hän ryhtäs kikit hyppien mökin pihalle huahottamaan kauhusta...iiiiiik...
Ja noh taas:
Kun oltiin muutettu Milla rouvani kans Jalasjärven Ahonkylään vuakralle, yhteen entiseen osuuskauppaan, 1985, Kesäkuussa, niin seuraavan vuaren kesällä, siis 1986, kun oltiin molemmat nukkumas,ilikialasti , molemmat, jotakin kello 04,00, heräsin/havahruin kirkkaaseen valopisteeseen, noin 5 senttiä kokooseen. Se kökötti sen huaneen ikkunassa, ulkopuolella, joka oli aika korkialla, ihan huaneen yläosassa, paikallaan ja rouvanikin siihen havahtui...melekeen kiliaasi kauhusta ja käpertyi mun kainalhon, ihan kiva, juu. Minä sanoin että älä yhtään pelkää, tua on piäni uffo tiedustelujuttu ja se luuraa että missäs se Nasiiri Ekku Mattila on ja rouvani enee mua puristi, eikä se taaskaan mua yhtään haitanna. Ihan kiva Juu. Sanoin ääneen että tuuppas valo mun kämmenelle ja se tuli, suaraan mun käteni kouraan, siihen jäi ja sitä liikuttelin eerestaas ja se valo pysyi siinä koko ajan. Olisittepas nähneet mun rouvani silimät, noli ainaskin teelautaseen kokooseet ja viälä lujemmin hän mua itteensä puristi, melekeen multa henki toppasi, mutten yhtään siitä piitanna. Soli ihan kivaa taas..juu...meinaan.
Ekku Mattila.
Jälleen kerran vakuutan ja vannon, että tuo kipale on minun vuonna 2004 säveltämäni. Sanat eivät ole eikä ns rumpusoolo. Chisu lauloi tuon ekakerran vuonna 2011...joten...?? Monta vuotta sabotagen ns kohdalla, musiikkitalossa ei ollut mitään mainintaa kuka Sabotagen säveltäjä on ja kun minä pöhkö asiasta kirjoitin musiikkiyhtymään, niin viikon päästä siitä tuli Sabotageen säveltäjäksi/sanoittajaksi/sovittajaksi... Chisu.....siis ??
4/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoant.
3/4-2022.
Ekku Mattila.
Nasiiri.
Aikamatkaaja.
Clairvoyant.
¤¤¤¤¤
Noin viikko sitten laitoin (taas) Loviisan atomivoimala 3;sesta varoitustekstin niin tähän blogiini, kuin myös seinälleni.....Jo vuonna 1993 sen tein ekakerran ja suunnilleen kerta vuodessa olen sen uudistanut. On mahtava huomata, kuten eilisen blogini/seinäni kirjoituksen jälkeen, miten se on levinnyt ynmpäri maailman , etupäässä meille , "lännen asukkaille".
Hollannista oli 850 lukijaa, Suomesta 2011. Ruottista 53, Norjasta 111, kaikkiaan 8 eri maasta yhteensä 4003. Erikoista asiassa on venäjäääääää.....vain 1 lukija..!??. Nähtävästi on niin,että venäjä, pienellä veellä, on laittanut jonkunlaisen eston Ekku Mattila , Nasiirin kirjoitusten esteeksi..?
Puutiiniiiiiiii pelekää Nasiiri Mattilan varoituksia/ennustuksia. Juu.
EkkuMattila.