Terveisiä Randille uaaameeriikkaaan.

Juu......monta vuotta yritin että James Randi järjestäisi minut parapsykoligiseen testiiin , jonka puitteissa olisin näyttänyt valvotuissa olosuhteissa parapsykoligisen ilmiön ja onnistuessani olisin saanut 1 mijoona dollaria.
Herra Randi ensin suostui , mutta kun sai tietää ,että olisin onnistunut testissä ja he olisivat menettäneet miljoona dollaria , niin peruuttivat kokeen.
Kohta 8 vuotta olen koettanut saada yhteyttä henkilöön/hin jotka järjestävät minut testiin ja ilmeisesti huomenna menen henkilön luokse, joka kenties auttaa minua siinä.

torstai 19. huhtikuuta 2012

James Randi is a coward…

19/4-2012

Ekku Mattila

26/3-2012 I challenged James Randi, an American skeptic, in a “fight” for the million dollars he has declared as the reward for the one who performs a supernatural act in supervised conditions. After a couple of days I sent my challenge on Randi’s Facebook page and today, on my birthday, Randi had deleted my message from his page. Apparently he had found out about my psychic abilities and withdrew in a cowardly way. Thus, it can be that soon Randi will receive, from me, a little package delivery… containing a piece of skirt fabric.

Ekku Mattila

The Clairvoyant who kicked James Randi’s ass.

Näin.

Juu......monta vuotta yritin että James Randi järjestäisi minut parapsykoligiseen testiiin , jonka puitteissa olisin näyttänyt valvotuissa olosuhteissa parapsykoligisen ilmiön ja onnistuessani olisin saanut 1 mijoona dollaria.

Herra Randi ensin suostui , mutta kun sai tietää ,että olisin onnistunut testissä ja he olisivat menettäneet miljoona dollaria , niin peruuttivat kokeen.
Kohta 8 vuotta olen koettanut saada yhteyttä henkilöön/hin jotka järjestävät minut testiin ja ilmeisesti huomenna menen henkilön luokse, joka kenties auttaa minua siinä.Uaameeriikan Skepsispomo James Randi.
Saattaa olla että menee tuon näköiseksi kun menettävät miljoona dollaria.

23/5-2020.

Ekku Mattila.

Aikamatkaaja.

Vaikka käsi Raamatulla.....Sabotage on minun sävellykseni.

Son taas viikonloppu.
Sen kunniaksi vuonna 2004 säveltämäni Sabotage .
Tämä kappale on minun .
¤¤¤¤
Kaikkihan sen on jo havaannu , että jatkuvasti puluputan somen kautta tuosta Sabotagesta , melekeen kyllästymiseen saakka , mutta koska kappale on minun sävellykseni vuonna 2004 , Köyliössä sen tein , ns ylöslaittoi Kauhajokinen työkaverini X Valkama ja joka ilmeisesti sen myi eteenpäin (Chisulle??) ja piti kunnian että rahat.
Olen pari kertaa herran nähnyt , viimeksi Kauhajoen lentokentällä , jossa oli laskuvarjohyppyjä , noin 5 vuotta sitten ja ihmettelin kun herra Valkama livahti aika nopiaa autoonsa ja kaasutti pois. Ettei vaan omatunto🤔🤔 paina??

23/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Töykeä autokauppias sai kunnon opetuksen.

Kohta kerron.
Tässä talossa . Helsingin Töölönkadulla , katutason alakerrassa , maan alla oli aikoinaan autoliike . Vuonna 1974 sinne kääppäilen vähän autoja katselemaan , sillä tuumasin ostaa piilin peffani alle.
Olin lenkkireissulla ja siksi pukeutunut niin kun pitikin , verkkarit, lenkkarit ja pipö päässäni, sisälle menin ja päivää sanoin...miesmyyjä vilkaisi kiukkuisen näköisenä päälleni, eikä mitään sanonut. Myytävänä oli Dodge Monaco, auto jollaista olen aina halunnut, vm jotakin 1966 paikkeilla ja hinta 40000 markkaa.
"mitä siinä pyörit, myyjä sanoi...ei sinulla rahaa takuulla ole...alahan mennä siitä muualle ....mene pois." Jä mä siihen että kyllä pankissa on....jos meen hakemaan....ja myyjä siihen..hahahahahahhaaa....mene pois....hahah".
¤¤¤
Ylös autoliikkeen luiskaa nousin, kadulle takaisin ja kas kas, vastaani tuli tuttuni Peltosen Rainer. Hänelle kerroin autoliikkeen tapahtuman. Rainer oli juuri tulossa pankista rahoja noutamasta, sillä hän oli myynyt Porvoon talonsa .....käteistä melkein satatuhatta markkaa.....ja mulle heti älynväläys nousi.. "Lainaakko sen satatuhatta viideksi minuutiksi....??...ja kerroin mitä meinaan ja niin hän suostui...rahanipun mulle käteeni antoi ja minä yksin takaisin autoliikeesee astelin.
Päivää taas sanoin ja myyjän eteen menin. "Noniin sanoin... kävin pankissa , rahaa vähän nostin , tässä sitä nyt olisi..joten kyllä rahaa on , vaikka olenkin lenkkivaatteilla liikenteellä...".
Pankaas arvaan myyjän naamanilmettä !!..Ny oli maireata herraa niin maireata ettääh...ja Monacoa kauppaamaan innoisssaan.....mutta minä sanoin." Taidan mennä toiseen autokauppaan.....jos ne ei kattele asiakkaiden pukeutumisen päälle....hei ny ".
¤¤¤
Oli Rainer tyytyväinen kun rahanippunsa takaisin multa sai....


22/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Timpalle tuli R.I.P.

22/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Eteenpäin....


Timo huusi   puhelimessa  hullun lailla.
"Se  saatanan  huora  jätti mut , otti  lapsemme  mukaansa  ,  nappasi  nuoremman miehen    ja  muutti  Canadaan......pitihän sen arvata....hutsu mikä  hutsu.....mutta  tekivät  erehdyksen.....menen    heidän   peräänsä ja  etsin.....ja kun löydän  niin  tapan....ammun  ja tapan....ammun ja tapan....hähääh...sittenpä  saavat......ammun  ja tapan...".
¤¤
Voi että  Timppa  huusi , ainakin  tunnin, jossei  eneekin , suorastaan kiljui  raivosta ja mun  korvaani  melkein   särki   ,  päätäni  kivisti  ja  koville kuuleminen  otti.  Vaikka  kuinka  koetin  puheenvuoroa  saada, niin  vaikeata  se oli  ja  kun siinä onnistuin, niin  sanoin:
" Mitä sä  aatana  yhden  naisen perään  huurat...anna sen paskan mennä.....anna  sen  mennä....ota  uusi  ...niitä on  maailma  täynnänsä......miliooonia  uusia....ota   toinen......älä  elevetti  sen  takia  ittiäs  linnaan   järjestä.....eiks  sielloo  kaasukammiokin  orottamassa.....murhista  meinaan.....anna  se mennä  ja ota  uusi.....usko  ny....ota uusi ".
¤¤¤
Ja niin  Timppa  alkoi rauhoittumaan  ja  ittekkin asian  käsittämään , hyvät  päivät  toisillemme  toivotettiin  ja  linja  sulkeutui.  Omasta  mielestäni olin  jollain lailla  tyytyväinenkin  kun  onnistuin  kamalan  tapahtuman  estämään  ja  niin  kului  aikaa   viikkoja , kuukausia , meni  vuosi  ja  toinenkin ,eikä  Timppa  enää  yhteyttä  ottanut.  Kirjeet  jotka  hänen  osoitteeseensa   lähetin  eivät  auttaneet  mitään ,eikä  puhelin  vastannut. Piippasi  kummasti  vaan.
Useasti  jopa ajattelin että  ettei vaan.....Timppa  murhia  sittenkin tehnyt,  tuomionsa  saanut  ja  kenties  jo  kaasukammiossa  kuollut.
Vuonna  2014   löysin sattumalta (vuoden  1979)  päivä/lenkkirjastani  Timpan  hyvän  kaverin  nimen  (Tom XX).än
ja  netistä  hänen  tietojaan  hakemaan. Löytyihän sieltä. Puhelimeensa  soitin  ja   asiani  hänelle  esitin.  Hän muisti  minut  hyvin , koska  olimme  Timpan kanssa  luonaan  käyneet   , Lauttasaaren  sillan    lähellä  ja  kertoi......Timo  on R.I.P.
Oli  Amerikassa    6  vuotta  ja  muutti yksin  takaisin  Suomeen ,  Punavuorenkadulle .  Hänellä  oli   taas  urheiluauto, kaksipaikkainen  Alfa  Romeo. Pari   vuotta sitten ,  syksyllä ,  oli  menossa  Lahdentietä  , kun  kovassa  vaudissa  ajoi  suoraan  kallioleikkaukseen  ja  ja kuoli  heti.
"Epäilen että  se  oli  tahallinen  teko , sanoi  Tomi  puhelimessa , mutta  voi olla  että oli  vahinko."
¤¤¤
Niin  loppui  Kotkassa  syntyneen  Timpan  maanpäällinen elämä. Hän on  pilvien  päällä, kirkkaassa  kodissa.  Kaukana  kavalasta  maailmasta. Olet  taivasmatkaaja  nyt.

Ekku Mattila.

Jatkuuuuuuuuu...

22/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Timppa oli   syränjuuriaan  myären  pihkaantunut  Riittaansa ja  sen  myös  näki. Jokainen  päivä , ensin  aamulla  jo ,  punaisia  ruusuja  Riitalle  toi   ja illalla   samoin  , muksunsa  kasvoivat  ja onni kukoisti. Vain yksi  syy   oli  heillä  kantona kaskessa ,  virkavalta. He  kovensivat    koko ajan otettaan ja kun eivät  muuta  voineet, niin  liikenteen avulla. Usean  kerran  joka päivä  Timpan  auton  pysäyttivät  ,  sitä   kolusivat  ja    tutkivat  aivan  piruuttaan.  Hänen  autonsa  tuulilasipyyhkijät  olivat kovilla,  koska  sakkolappuja  niin  tiheään  sen alle  työnsivät  ja  nauraa  räkättivät  pirullisesti.  Olin  monta kertaa  autossa  mukana  kun  meidät  pysäyttivät. Kerran  keskellä  Mannerheimintietä,  vastapäätä  Tokmannia , kolmen  sepän  patsaan   paikkeilla.  Ja  Hesalaiset  katsoivat suut  auki.  Timppa  repi  suureleisesti  saamansa  sakkolapun ,  toisenkin  ja  jos lisää  kirjoittivat, niin  senkin  ja palaset   heitti  keskelle  katua.
Niinhän siinä sitten kävi ,että Timo  antoi  tavallaan periksi. Myi  kaiken omaisuutensa , autonsakin (josta sai   60000  markkaa)  ja  muutti   perheensä kanssa  Aameeriikkaan , Floridan  lämpöön ,  kauaksi  ittumaisista   viranomaisista , komministisesta  Suomesta  ,   uuteen  elämään .  Hyvästi  Suomi.
¤¤¤
Sain   Ameriikasta    postia  , melkein  viikottain  Timpan  lähettämänä  , kirjeenä  usein ja  voi  että  miten  voimakkaita  hänen  sananvalintansa olivat  Suomea  kohtaan. Melkein  yhden  sivun  täytti  jo sadat  kirosanat )((HJU/&&%TYGUYRYUUUU /  itut  sekä kaikki  siltä  väliltä.  Minulla  on yhä muutama  kirje  tallella ja  melkein  niistä yhä   tuliset  sanat  savuavat  esille. kirosanat    juuri.
Sitten    posti lakkasi  saapumasta  Ameeriikaasta.   Tuli  monen  kuukauden paussi    ja  melkein  jo  pelkäsin ns  pahinta , että  eikai  Timppa  ole  kuollut , ettei  vain.....ja  kirjoitinkin  hänelle.
Vastaus tuli  puhelimen kautta.

Jaaatkuuuuuu...

Ekku Mattila.

Wähä Wanahaa aikaa pukkaa.....(taas)

22/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Mennään   Helsingin  lähelle , Espoon Olariin  ja  vuoteen  1978.
Asuin silloin Maapallonkadulla ja  naapurirakennukseen  muutti  eräs  Suomalainen mies (sanotaan   häntä vaikka  Timoksi)   Ameeriikasta  jossa hänellä oli ollut  ravintolayrityksiä  sekä muita  bisneksiä.
Kului   noin  viikko/kaksi  kun tapasimme  asuntaloimme  parkkipaikalla ,  kättä  nakattiin,  itsemme  esiteltiin  ja  juttelimme   tunnin/toista.
Joka  päivä   toisemme  nähtiin ja kun  hankin  rakennuksen    työhalliin  , koronalautapelin , jossa  laudalla olevia  erivärisiä  muovinappeja  yritettiin puukepillä  tökätä   laudan  nurkissa  oleviin  pusseihin)  niin  pelailimme  sitä   peliä muidenkin asukkaiden kanssa  joskus jopa  usean  tunninkin. 
Hänellä oli  Datsun  urheiluauto , sellainen  kakspaikkainen  menopeli, jolla  Timppa  ajeli , ainakin  paremmilla   teillä  250 , jossei  lujempaakin  ja  arvata  saattaa  että  hänen  mopeus/pysäköimisakkokasa  oli  jumalatoon. Juuri  tämä oli  yksi syy miksi  Timolla  sekä  poliiseilla  oli  pahasti tikut  vastakkain ,  voi  sanoa  joka  ikinen  päivä.
Suurin syy  oli  se  että  Timo lakkasi maksamasta  sakkojaan.
Senaikainen  Nyrkkipostilehti/Alibi/että  muut lehdet  tekivät  hänestä  suuria  juttuja . Enimmillään  Timpan  sakkomäärä  ylitti  10000  markkaa  ja kun hänellä ei ollut  mitään omaisuutta ,ei  valtio  saanut penniäkään.  Autokin oli  ns  liisattu , siis  omistaja oli  joku  toinen....juu.
¤¤¤¤
Timo  oli    ainakin pari/kolme  kertaa  eronnu ja  karannu, mutta  muksuja  ei  yhtään. Miehisen "energian" hän  häivytti  menemällä   tarvittaessa    "alan taloihin" joissa  asusteli  juuri  siihen  tarkoitettuja  neitokaisia ja  niiden   luona  kaffittelu  ,  Timpan mukaan  maksoi  jopa  1000  markkaa.....Timppalla oli  hyvä  ja kallis  maku  sekä  varaa  sellaista   harrastaa.
¤¤
Noh....Yksi  kevät, kun Timon näin , hänen  kainalossaan  oli  "kaffittelututtu" ,  18  vuotias  nainen ,jonka  hän oli  pelastanut (kaupungilla  kuleksimasta) ja niin  he  menivät  kihloihin  sitten  naimisiin  ja  eipä aikaakaan  kun  heille   tuli  kaksi  muksua. Tyttö  ja poika. (Penny  ja Terry)
Muuten  olisi  heillä ollut kaikki  hyvin, mutta  viranomaiset  kovensivat  toimintaansa.

.....

Jaatkuuu...

Ekku Mattila.

"Se kivi tiesi paikkansa".

21/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Selailin  aamulla  lenkki/päiväkirjaani  mitä se kertoo  tänäpäivänä , 21/5-1978  ja  siinä  oli aikalailla  surullista  tekstiä.
Asuin siihen aikaan  Espoon  Olarissa , Maapallonkadulla ,  noin  11 km Hesasta. Tapanani   oli kesäisin  ajella  polkupyörällä  pitkiäkin lenkkejä , sellaisia   50-60   km  ja  yhdessä kohtaa  se  ohitti  Espoon  vanhan  Kilon rautatieaseman. Siitä  noin  1 km päässä oli  pyörätiessä  todella  jyrkkä alamäki ja  piti kaikkensa  ponnistaa  että sen vastamäkeen  jaksoi  polkea. Sitten tottakai  alamäkeen  pyörä   suhisi   todella kovaa vauhtia  ja koska  mulla oli  nopeus/matkamittari  pyörässä, niin  mittasin usein  nopeudeksi  60-65 km   tunnissa.  Siinä  vesi  silmistä  valui  ja  tukka  väpätti  kypärän alta.
Noh....opin silloin   tuntemaan  erään  polkupyöräilijän , joka  ajeli  myös  useasti  ja  silloin  tällöin  juttelimme  sanan/pari. Hän oli  entinen  muukalaislegionalainen  kiertänyt  ympäri  maailman  ja  monissa  sodissa   ollut. Hän  näytti  arpeja  kehossaan   ja niitä  oli  kuulkaas  paljon. "tuon arven   teki  yks  Arabi , mutta  onneksi  tylsällä  puukolla  joten  henkini  säilyi.  Tuo  on  ampumahaava joka  tulehtui  pahasti. Tuo  tuli  kranaatin sirpaleesta,  tuo  taas  vihaisesta  koiran puremasta ja  tuo  pahasta  autokolarista   Siinailla."
Miehellä  oli   kymmeniä arpia. Kuin tatuointeja  konsanaan.
Loppukesästä   vähän ihmettelin  kun    miestä  ei enää  näkynyt  polkemassa  ja    syykin selvisi. Hän oli kuollut. Oli  laskemassa  alamäkeen  juuri siinä  Kilon  aseman  kohdan  jyrkässä  alamäessä , jossa  polkupyörän  vauhti saattoi  nousta  todella  kovaksi    ja  ajoi  tien laitaan,  suureen  kiveen  ,  kallo halki.  Hän ei  käyttänyt  kypärää  ajaessaan...."se on  vähän  akkamaista" ,  hän    sanoi, mutta  olisiko  jäänyt  henkiin , jos  kypärä  hänen päässään olisi  ollut.?
Ammattisotilas/veteraani  selvisi  kymmenistä  taisteluista  ympäri  maailman   ja    tapasi   kohtalonsa   Espoon  Kilossa ,  polkupyörällä   kiveen   törmätessään.

Ekku Mattila.

3 kamalaa ihmiskohtaloa......

Kohta kerron kolme ihmiskohtaloa....
Hetkinen....
¤¤
Ylimmässä  pirtissä asui 1944-68 yksinäinen mies , lähellä syntymäkotikuntaani Alahärmää.
Tuli kevät ja Eino lähti halkoja hakkaamaan 3 km päähän tuvastaan , aamulla varhain , tuli ilta, tuli yö, eikä miestä näkynyt ja niinpä hänen naapurinsa lähti miestä etsimään. Löytyihän Eino, kuolleena kun kivi , halkopinonsa vierestä. Ja poliisit paikalle riensi , ruuminavaus suoritettiin ja kuoleman syykin selvisi.
Eino oli pitänyt ruokapaussin, evästä syönyt , leipää ja makkaraa , maitoa sekä hunajaa. Hän oli aina tykännyt juuri hunajasta ja sitä olikin levittänyt paksun kerroksen leivän päälle .......ja kuoli.
Siinä likellä oli ollut suuri ampiaispesä. Pörriäisetkin tykkää hunajasta. Yksi sellainen oli istahtanut Einon leivän päälle, tämä suuren suunpalan siitä nielaissut ja ampiainen tottakait pistänyt Eino kurkkuun.
Kurkku turposi ja Eino tukehtui 😟😟 hengiltä.
Voi voi.


18/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.



Alin   talo.  (1990)
On  Jalasjärveltä . Talon  poika (sanotaan häntä vaikka  Ossiksi) sanoi äidilleen  menevänsä  pitemmälle  matkalle , puki  parhaat  vaatteet  päälleen   , valkoisen paidan  ,  hatun , mustat kengät  ja  kravatin. Sanoi  hei  ja  lähti.
¤¤¤
Lähinaapurit  näkivät  Ossin  seisoskelevan   kolmostien  reunassa ,  puku  päällään ,kuin  jotakin odottaen .....ja  se  tulikin.
Iso  rekka , jonka  eteen Ossi  hyppäsi  ja kerralla  kuoli.



Keskimmäinen  tupa.  (1989)

Tässä  kävi samalla  tavalla .
Talon poika (sanotaan häntä vaikka Erkiksi)  sanoi  äidilleen  käyvänsä  tärkeällä  asialla   kirkolla, ei  viivy pitkään , sanoi  hei hei  ja  lähti.
Kun  Erkkiä  ei  kuulunut  moneen  tuntiin,  niin äiti  meni  ulos  pihalle, jossa  pojan  sininen  Lada  yhä oli, kurkkasi sen sisälle  ja  siellähän Erkki  oli.  Oli  ampunut  itsensä  kiväärillä.
Ja  poliisit  nopiaa  paikalle ,  rumisauto    kuolleen vei    ja myöhemmin  kirkkomaan  multiin.
Erkin  veli, jolla  oli   turvetyömaa ,  retuutti  auton, jonka  katossa  oli  luodin  menoreikä , mettän reunaan kaivurillaan  , kaivoi  5-6  metrisen  kuopan  jonne  auton   peitti. 
"Kukaan  ei  tuolla  autolla enää   koskaan aja", sanoi Erkki  ja  lisäksi  ajatti   sen  päälle   1000  litraa  lehmän  kusta.


18/5-2020.
Ekku  Mattila.
Aikamatkaaja.

Viron Viljandin huijjariveljekset (A ja A ..gust)

On tämä some/sateliittimaalma kuulkaas ihmeellinen.!
Kun Viro ns avautui 1991 ja maa pääsi tekemään kauppaa muiden maiden kanssa , niin minäkin innostuin..........Onnistuin saamaan tuossa talossa asuvat veljekset myymään mulle erilaisia kulkuneuvoja kuten Volgaa, Mossea,Popedaa ja 12 erimerkkistä moottoripyörää. Mulla oli markilla noin 55 käytettyä autoa ja niillä tein kauppaa . Veljekset tulivat kahdella autolla meille , tehtiin kaupat ja menivät Viroon minulta ostamien autojen kanssa.Kyseessä oli vaihtokauppa.
¤¤¤
Noh...antaakaas olla. 1992 myin heille ns pystylyhtymersun mallia 1971 ja minulle siitä luvattiin 1923 Indiana moottoripyörä ......!!...sen arvo olisi ollut noin 10000 markkaa !!. Veljekset sanoivat että tehdään kaupat ja niin tapahtui. He veivät mersuni...ja lupasivat lähettää sen motskarin Corbierlaivalla Helsinkiin ....ja katosivat ties minne.
Tänään sattumalta löysin google Mampsia hyvväksikäyttäen heidän osoitteensa....Vljandi.....XXXtie ja just tuo talo.
¤¤
Noniin veliekset . Pankaas laittaan mulle se Indianamotskari......Tottakai tootta sen jo myyneet ns "kymmeniä" kertoja samalla tavalla kun minunkin tapauksessani. Aikamoisia huijjareita tootta.
Teretulemast.


17/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Lentohaalarin arvoitus 1943.

16/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Vuonna 2012 kirjoitin plogissani tapahtumasta , joka sattui 1943 sodan aikana , Sallan lähellä olevalla Petäjälammella , Onkalontien lähettyvillä.
Venäläinen lentokone ammuttiin alas , valkoisen pikkunuolen osoittamaan suohetteikköön ....plums.
Koneessa oli 4 lentäjää , joista 3 kuoli heti maahansyöksyssä , mutta yksi jäi eloon. Kuitenkin senverran pani vastaan Naganillaan ,että Suomen sotilaiden oli pakko nirhata iivanalta henki pois. Romu kuljetettiin tiesminne , sotasaaliit jaettiin ja kylillä puhuttiin tapahtuneesta vielä pitkään.
Yhden "muistoesineen" , jossa oli muutama reikä , otti kyläläinen kauppias , laittoi sen visusti vaatekaappiin , jossa se oli 1970 luvulle saakka. Yhtenä Helmikuun aamuna hänelle tuli vieraita . kaksi henkilöä, jotka puhuivat "huonoosuomee". Kysyivät onko se sotamuisto talossa tallella ja kun kuulivat että on , niin ostivat sen.
Kyseesssä oli lentohaalari , hienoa nahkaa/turkkia , valkoinen korkealla kauluksella. Olen aina ihmetellyt kuka sen lentohaalarin omisti aikoinaan .Hänen täytyi olla tärkeä mies koska haalarin perään laitettiin miehiä vielä 40 vuoden päästä.


16/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Oli se kumma tapahtuma.

Lähdin keväällä 1973 moottoripyörällä Kokkolasta kohti Kajaania, aamulla 04.00 suunnilleen ja ollessani noin puolivälissä matkaa tapahtui kummia.
Tämäntyyppisestä kohdasta , tien vasemmalta puolen loikkasi eteeni , noin 100 metrin päässä todella isokokoinen mies , joka koetti pysäyttää minut. Väistin hänet täpärästi ja hän yritti huitaista minua nyrkillään sekä juosta löntysteli muutaman kymmenen metriä perässäni.
On aivan varma että jos olisin joutunut pysähtymään , niin jompikumpi olisi siinä tilanteessa kuollut.


Ekku Mattila.
15/5-2020.

Hiukkavaaran ampumarata. (Oulu)

Tuttu paikka.
Oulun Hiukkavaaran (SA) Sanginjoen ampumarata. Ököaikana onnistuin 1966 , keväällä ampumaan 400 metrin päässä oleviin tauluihin , niin kivärillä/rynkyllä/sekä raskaalla Maxim konekiväärillä ns kiitettävät tulokset, sekä myöhemmin voitin yösuunnistuksen (8 km) samalla ampumaradan ympäristössä juosten. Sain 3 vuorokauden kuntoisuusloman.


Ekku Mattila.
15/5-2020.

Oulun Hiukkavaara...

15/2-1966 minut määrättiin Oulun Hiukkavaaraan tappamista oppimaan että juu.
Olin ollut ns ökönä vasta kaksi viikkoa , kun yksi alikessu moitti mun pulisonkejani liian pitkiksi ja mä sanoin että aista ittu . No se siitä niin suuttui , kanteli Luutnantti Virtaselle ja se määräsi mut yhden viikon ajaksi joka ilta hevostalleille askaa lapioimaan , sekä kahtena yönä hevosia vahtiin ettei ne karkaa .
Mulloli kaks heppaa ns hoidossa: Aro sekä Ilsu. Aro oli päästään ns sekaisin, sillä se onnistui karkaamaan talleilta muutaman kerran (ei mun aikana) ja kun pääsin "ylöspäin" ammatissani kuulin aron karanneen talvella , hyppäsi pellolla piikkilangan yli osuen
heinäseipääseen (joka oli vinossa) mahasta sisään ja otti sekä kuoli.
Tallit olivat valkoisen nuolen kohdalla.

15/5-2020.
Ekku Mattila.

Kadonneen etsintä alkaa.

14/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Teuvalla  katosi    2016   mies  kuin  tuhka  tuuleen.
Hänellä oli    metsäkämppä   ,  19 km päässä  keskuksesta ja jossa  hän  usein kävi  , varsinkin  kesäisin  ja  sen  pihasta  löytyi  hänen  autonsa   takarengas  pahasti  rikkoutuneena.
Noin  2  vuotta sitten  , talvella ,kävin    ekakerran   kadonneen  metsäkämpällä  vähän  ympäristöä   katselemassa  ja  kesällä  samoin .  Odottelin  että jospa  kadonneen  löytävät   ne  sadat  etsijät  jotka   kämpän  ympäristöä  haravoivat , noin  kilometrin/kahden   säteellä.
Helmikuussa  sain  pyynnön  tulla   kadonnutta etsimään ja sanoin  että  heti kun lumet  sulavat  eikä  puihin ole  vielä lehdet  puhjenneet.
Nyt  alkaa olla  se  oikea  hetki. Tulevana  Lauantaina  menen  kahden   tutun  kanssa  kadonneen  metsäkämpälle  ja  aloitamme  etsinnän. Luulen  tietäväni  (???) suunnilleen    mihin  kannattaa  ensin mennä . Saisin  mukaan  ,  eräältä  tutulta (Häneenlinna)  ns    "ruumiskoiran"   , mutta  vasta  loppukesällä  ja  emme  niin  pitkään  odottele.  Jos  Lauantainen   etsintämme  ei  tuota  tulosta, niin  sitten   koira  mukaan  myöhemmin.


Ekku Mattila.

Lämmittäjän horjahdus.

Vuonna 1968- 1977 , ollessani Helsingin Salmisaaren Kaapelitehtaalla koneasentajana , kuvassa olevassa rakennuksessa oli tehtaan lämpökeskus , kolmas kerros.
Keskuksen hoitaja putosi vahingossa avonaisesta ikkunasta alas putkikasan päälle ja kuoli.
Koska oli kesä ja ikkuna oli auki , lämmittäjä istahti ikkunalaudalle , nojasi taaksepäin ...ja..😞..R.I.P.


13/5-2020.
Ekku Mattila
Aikamatkaaja.

Todella hirveä tapahtuma.

Olin mukana asentamassa kuvassa olevaan siltanosturiin uutta moottoria , joskus 1969 , Lauantaina . Suoraan
nosturin alla työskenteli juuri trukinkuljattajan työn saanut nuori kesälomaopiskelija ja kuoli.
¤¤¤
Trukissa oli nostovarret hytin molemilla puolella ylösnousevat/laskevat , aivan hytin ulkoseiniä hipoen . Ikkunoita ei ollut, vaan rautaverkkoiset ja ne piti olla ehdottomasti kiinni turvallisuuden takia. Opiskelija oli verkot irrottanut, että pystyi ikkunoista paremmin kurkkimaan työympäristöään.
Hän oli juuri nostanut jonkun taakan ylös , samalla avonaisesta ikkunasta kurkkien , laski nostovarret alas ns kovalla nopeudella..........tumps..😟😟
Muistan kuin elisen päivän miten hänen irronnut päänsä pyöri monen metrin päähän trukista ja punainen "maali" levisi yltympäri.
Meidän pomo , Mononen käski lopettamaan työt siihen paikkaan ja määräsi kotiin.


13/5-2020.
Ekku Mattila.
 Aikamatkaaja.

Meirän nuarin sai valakolakin.

12/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Jihuuuuuuuuuu.......


Paanpas  heti  plogiini .  Poiastamme   tuli tänään  tuare  Ylioppilas.
Vanhin  likkamme  on jo  ja  voipi hyvinkin  olla  ,että    muukkin  muksuistamma ottaa  mallia  joku  päivä.
Onneksi   muksumma  ova  tulleet  äithiinsä.
..........
vaikka   toisaalta ,  minä  olen   aikamatkaaja    YO :las. Sellaasia  on  aika  vähä.

ONNIA  PALIO  MEIRÄN NUARIMMALLE.


Ekku  Mattila.

Vähän aivoille askartelua......

11/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Ny  tulo  hiukan  "päässälaskua".
Tämä  toimii  aina  jos  kerrotaan    esim  25x25..35x35, 45x45,55x55,65X65 , 75x75, 85x85  ta  95x95......
Olen  useasti  voittanut laskukoneen  ,laskemalla  päässäni  konetta  nopeammin jota moni on kovasti  ihmetellyt. Näin se toimii:
¤¤¤¤
25x25=624.....eiks juu?
35x35  =  1225...
45x45  =2025...
55x55  = 3025..
65x65  = 4225..
75x75 = 5625...
85x85  = 7225.......
¤¤
Esim  25x25.....lisää  aina  ensimmäisen  numeron   päälle  yhtä  isompi....siis  3, kertaa  se  2 :sella  , tulee  siis  6  ja  sen perään  25.
Taikka  :  35x35.....siis  3x4  =  12  ja  sen perään  25.....1225.
Näin etenemällä  laskutoimitus  kestää  sekunnin/kaksi .  Pitää  vain muistaa    kertolaskut.
¤¤¤  aika  lailla vaikempaa on  laskea  kertolaskulla  esim  lukuja    12345X23456 ja saada  oikean   lopputuloksen , mutta siihenkin konsti  löytyy  .  Aivan oman  lukunsa   on   kertolaskut  4545451x 454552,  siis  päässälaskemalla . Saattaa    olla että joku  päivä  paljastan  niidenkin  salaisuuden, mutta saattaa  olla  etten tee  niin.

Ekku  Mattila.

Eeva oli maailman ensimmäinen Äitee.

10/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


On se  aika  jännää kun  oikein tarkasti  yhtä asiaa miettii.
Kaikkihan   sen tietää että  tänään , 10/5-2020  on  Äitien päivä  ja  koko  maailmassa    ruusuja  taikka muita  kukkasia   äiteille  annetaan. Olen aina  ollut   ja yhä edelleenkin  ,sitä mieltä ,että  kyllä   Äidit   ovat  tärkeimpiä kun   miehet. Ilman  äitejä ei  tässä  maailmassa ketään olisi,  ei   yhtä ainutta  ihmistä.Äidit   kasvattaa  uusia  ihmisiä kohduissaan ,  synnyttää  lapset , sekä  ruokkii  heitä, pukee  ja  hellii , suojelee  ja opettaa.
Meillä  miehillä  on  tietysti  , ainakin pitäisi olla  etusijalla,  ruuan  tuominen  pöytään , vaikka  leijjonanaaraathan  sen tekee ja  urokset  makoilee  puiden  varjojen  alla. Ison kirjan mukaan ensin  tehtiin maan  tomusta  mies   ja  sitten  hänen kylkiluustaan  "naisetar" ,   nainen. Vaikka  kuinka  viheriäät    väittää ettei miehiä  tarvitse  , niin  kylläpäs   tarvitaan. Sen  "ensimmäisen"  työn  tekee  urokset ja  9 kuukautta  sen jälkeen  näkyy  tulos . Oikeastaan  sen  jälkeen  miehet  saisi  mennä kuka  minnekin , raskaita  painoja  päänsä  päälle  nostelemaan  , laskuvarjoilla   taivaan sinestä maahan  pomppimaan  , taikka   vaikka  haastamaan  riitaa  naapurin/maiden kanssa.
Kyllä se on  niin  ,että  maailmassa  pitää  olla  plussaa  ja  miinusta (+/-)  jos   ihmiskuntaa  ajatellaan. Koskaan  ei  lapsia  synny  +/+:asta  , taikka  -/-:sesta , vaikka  kuinka  ähertäis. Äireet   tarttee  plussia  ja  miehet  antaa  miinusta. Muussa  tapauksessa  maapallolta  katoaisi  ihmiset ja  senjälkeen  ....maa  olisi   taas  autio  ja  tyhjä.
Ensin oli  Aaatami ja  hänen vaimonsa Eeva.   Hän oli siis  mualiman  ensimmäinen  Äitee.
Onnea  kaikille  Äideille. Teitä  tarvitaan.

Ekku Mattila.

Aikamatkaajan mietteitä......

9/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Oli   tänään lenkki-ilma  aikalailla kolea  ja  vähäluminen.  Hyvä  ettei sormet  jäätynyt   sekä  naama kans.  Onneksi  päälläni  oli  haalarit , saappaat,  pipo  sekä  hanskat. Silloin kun ja jos  vain kävelee   voi  yllä  olla  lämpöisempikin  vaatekerta  , mutta jos  meinaa  juosta  , niin  sitten  riittää verkkarit  ja  lippalakki.
Olen  aina  sanonut  ja sen toistan ,että  liikkuessa  joutuu/pääsee  jonkinlaiseen  lievään  meditointitilaan ,  vähää vaille  hurmokseen  ja se  johtuu  kuulemma siitä ,  kun  liikkuessa  ihmisen aivot  alkaa  tuottaa  jotakin  "huumejuttua"  , mielihyvän tunnetta  ja  sitä  haluaa  sitten lisää. Ei siis  mikään ihme  jos  mäkin , jo  aika  vanaha  ukko  haluaa  sitä  mielihyvän  tunnetta  erelleenkin. Saahan sitä.....hmm.....toisellakin  tapaa , muttei  täsjany  siitä sen enempää......juu....köh.
¤¤
Noniin.  Nyt  menen siihen  asiaan , joka  oli ja on  ollut  monta kertaa  ennenkin    mielessäni  ja se  kuuluu  näin :
Kuvitellaan  että    , vaikka  mä,  tuolla  mettän  siimeksessä    tapaan  ihimeellisen  hyvän haltijan,  joka  moikkaa  ja sanoo ...:"Terve  Ekku.....mitä  äijjä...,ja mä  siihen että  ei kummempaa , mitäs itte .....nyt  saat Ekku esittää  kolme  toivomusta , kolme ja  pystyn  ne   toteuttamaan......annahan  tulla  Ekku....annahan  tulla  ny.
¤¤¤
Tottakait  olen hetken  sekaasempi  kun yleensä oon .Epäilen että jospa  se  hemsketin  koronaviiruus  on   iskennä  ,  taikka  joku  pöljyystauti , mutta  aika  nopeasti  tajuan  tilanteen  ja  innokkaasti  sen  hyväkseni käytän  ja  esitän  ne kolome  toivomustani haltijalle.
¤¤
1.  Haluan olla  katsomassa  kun  Jumala  loi  taivaan  ja  maan.
2.  Haluan  olla  mukana  kun  Mooses arkkiansa  rakensi.
3.  Haluan   pitää  juuri   syntynyttä  Jeesusta  sylissäni.
¤¤¤


Ekku Mattila.

Linija-autoissa ei aina oo tunnelmaa , eikä farmareissakaan.

8/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Äitini  kertoi  useasti  ,  ekakerran jo  vuonna  1960.....
Hän näki  unta:

Hän  odotti  linja-auton  tulemista    kototien  päässä  ja  sieltähän  se  keltasininen  Haldin Rose  tuli , pani  vilkun päälle  sekä  pysähtyi  äiteen kohralle. Ovi   avautui  ja  äitee  astui   sisälle ,  vilkaisi  kuskia  sekä  istumassa  olevia  muita  matkustajia   ja    hämmästyi  aikalailla.
Jokainen  oli  äiteen  tuttu........mutta  , he olivat  kuolleeet , toiset  jo aikoja  sitten , osa  melko  hiljakkain ,  kuljettaja  myöskin.  Hän oli  hukkunut  Munsalassa  olevaan  pikkupuroon ,ilmeisesti  sairaskohtauksen saaneena.
Kuljettaja  alkoi  kädellään viittilöimään   astumaan sisälle  ,  mutta  äiteeni  kieltäytyi   ja  laskeutui  takaisin  tielle. Linja-auto  jatkoi  matkaansa  .  " soli  kualeman  linija-auto ,  äiteeni  sanoi monesti.....enkä menny  sinne....meen  sitten  joku  muu  päivä".
¤¤¤¤
Se  "joku muu päivä"  tapahtui  Äiteelleni  syksyllä  1995. Hän  nousi  siihen  linja-autoon , istui  penkille  ja  lähti  muiden mukaan.

¤¤¤¤
Olen  muutaman kerran kans , nähnyt  unta  samantyyppisestä  tilanteesta , kuten  viimeyönäkin  näin.
Olin Ilmajoen  Koskenkorvalla   , yhden  autoliikkeen  pihassa  seisomassa , kun  tieltä  kääntyi pihaan  farmarimallinen henkilöauto , pysähtyi ja   apukuskin  ovi  avautui. Takapenkillä   istui kaksi  (en millään  tunnistanu  heitä)  kaksi  henkilöä , mies  sekä nainen , mutta  kuskin  tunnistin heti. (sanotaan häntä vaikka Erkiksi)
Opin  tuntemaan  hänet  täällä  Kauhajoella  vuodesta   1992,  vuoteen  1999  saakka , jolloin  hän  menehtyi  hapenpuutteeseen   Myrkyn  kylässä , noin 30 km päässä  Seinäjoelta. Erkki  viittasi  minua  astumaan  autoon . Siinä hetkisen  tuumailin , mutta  Erkki  ei    odottanut   vaan   veti oven kiinni  ja  auto  lähti
Joku  päivä  saattaa  minullekin  tulla unessa  tilanne , että  Erkki  tulee  farmariautollaan ,  pysähtyy  ja ottaa  minut  kyytiin. Mutta sitä ennen mennään  ethenpäin  elämässä päivä  kerrallaan  ja  jos  on vaikiaa , niin sitten pualipäivää. 
Elämä on.

Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Helsinki City maraton 2004 . Olinhan siellä minäkin ja Porilainen "karpo".

Kuva on vuodelta 21/-8 2004 Helsingin Citymaratonin aikana ja kuvassa vasemmalla minä itte sekä Porilainen "Karpo". Olimma samassa työporukassa , olin harjoitellut maratonia varten kaksi kuukautta , kun houkuttelin karpon mukaan ja hän suostuikin. Joka ilta ja myös viikonloppuisin juoksimme päivisin vähintään 20 km 6 kuukauden aikana , sekä joka sunnuntai 30 km. Näin saimme kovan kunnon maratonia varten .
Kun olimme juosseet 29 km minulta katosi katosi polvista alaspäin tunto . Sanoin karpolle että minulle tuli noutaja , on pakko kävellä ja voi olla että joudun jättämään koko juoksun kesken. Niinpä kaveri jatkoi juoksuaan ja minä kävellä taapersin , todella vaivalloisesti kilometrin verran
¤¤¤
Onneksi vastaan tuli huoltopiste ja sellaisen kohdalla minulle ojennettiin pitkä suolakurkun mötikkä ja sen antaja sanoi..."syö tämä , tarvitset suolaa , syö se" ja minä tein niin. Voi sanoa että melkein hotkaisin suolakurun kävellessäni ja voihan poijaat.!
Kuin taikaiskusta sain kinttuni taas kuntoon , aloin juoksemaan ja sain karpon kiinni noin 3 kilometrin päässä , ryntäsin ohitte ja kovaa haipakkaa kohden Stadionia sekä maalia.Jokainen joka on maratonille osallistunut , tietää että meille on lenkkareihin kiinnitetty "kyttäysjuttu" , sellainen peukalon kokoinen aparaatti , joka asennetaan ennen lähtöä ja siitä pystyy sateliitin kautta seuraamaan juoksijan nopeus ennenkaikkea. On joskus käynyt niin että juoksija onkin salaa hypännyt polkupyörän selkään ja maaliin.....
¤¤
Maratonin jälkeen jokainen saa "kyttääjän" antamat tiedot kotiinsa postin kautta ja sen mukaan minä juoksin kaikkein nopeinmmin juuri sen suolakurkun syömisen jälkeen.
Minun aikani , vaikka hoipertelinkin välillä oli 5,08 ja karpon 5,34.
On muistettava , että sen maratonin aikana ikäni oli 58,5 vuotta 😁😁 sekä se että maratatoni on ensimmäiseni. Omassa ikäsarjassani, siis yli 35 vuotiaita juoksijoita oli 1900 ja minä sijalla 280. Kaikkiaan maratonille 2004 osallistui yli 8000 ihmistä ja heistä keskeytti 1500.

8/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Vöyrin kaatopaikka , minä ja mätä hevosen raato. 1983.

Iltaa taas:
Sateliittikuvassa näkyy osaa Vöyrin kuntaa ja sen entinen kaatopaikka asettamani pienen nuolen kohdalla. Kaatopaikka oli jo suljettuna , kun välillä Alahärmässä asuin 1982-4 , mutta silloin tällöin sinne tuotiin kuitenkin tavaraa, sillai salaa.
oli kesä ja Lauantai kun sinne tuumasin mennä , vähäsen tavaroita penkomaan . Eihän siellä paljoa ollut , mutta harregyy.....kaatopaikan reunamalla , noin 10 metriä siitä, märällä heitteiköllä nökötti selvästi haitarilaukku ja jopa minäpoika innostuin. Jospa laukussa onkin ehiä haitari ja siis asiasta selvää ottamaan.
¤¤
Koska laukku oli todella märässä heitteikössä , niin siispä jonkinlaista apussiltaa rakentamaan ja sen tein heittelemällä penkeeen reunalta alas erilaista tavaraa , laatikoita sekä laudanpalasia.
Sitten laskeuduin varovasti penkereen reunalta alas hetteikölle ja kohden haitarilaukkua.....askel kerrallaan.
......ja tuuuf.....pläts.....ja ilma oli täynnä raatokärpääsiä. Niitä oli tuhatmäärin , voi poijaat , ja suurin osa pörräsi mun pääni ympärillä. Ja se haju !!!!!! ilmassa lemusi jumalatoon löyhkä. En koskaan sellaista hajua ennen ole kokenut...Voihan aska !.
¤¤
Juu...selvishän sen hajun syy.
Joku armoitettu Vöyrilääneen oli raijannut jollakin peräkärryllä kaatopaikalle , ilmeisesti kuukausia sitten , kualleen hevooseensa 😂, pukannu sen alas penkereeltä ja lähtenyt nopiaa pois.
Minä astuin suoraan sen mätäraaron päälle , jalkani upposi sen sisuksiin ja pläts.....puuuf....nuuhnuuh. Onneksi mulla oli ransiitissani vaihtovaatteet ja aika nopiaa vetäisin jalastani farkut pois , sukan ,sekä kengänkin. Sinne ne nakkasin penkan ylitte ja eikun kotia kohti , ilman farkkuhousui , kenkää ja sukkaa. Onneksi mulla oli pikkarit . Ne ei menneet pilalle.

7/5-2020.
Ekku Mattila,
Aikamatkaaja.

Linnanmäki ja vesitorni.

Ahaa.....kuvassa näkyy Linnanmäen pyöreä vesitorni.
Ollessani siellä yövartijana , sllointällöin ja kun ylimääräistä aikaa jäi liikuskelin huvikseni huvipuiston alueella.
Yksi syksyinen yö kiipesin vesitornin sisällä olevista rappusista vesitornin katolle. Ihan muuten vaan.
Kaikkea tuleekin mieleen kun some/sateliitti/mappia hyväksi käyttää.
Ny tairan mennä kuulkaas maata. Tehkää tekin samoin.
Hyve ytä.

7/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Meditaatio...

Nyt näkyy Järvenpään Vanhankylän leirintäalue jossa olin aika usein moottoripyöräaikanani 1973.
Yksi kaunis kesäpäivä , siinä kello 12,00 nurkilla tuumasin että jospa vähän meditoin , valitsin järvenrannalta hyvän paikan , ihan rannan tuntuville ja eikun "loveen" lankesin.
En ole koskaan , sen jälkeen päässyt sellaiseen "taivaaseen" kun silloin. Näin kultaisen sillan , salattuja asioita sekä kuulin enkeileitten laulua. Kaikki tämä tuntui tapahtuvan aivan muutamassa minuutissa, mutta kun heräsin.
??!!??....Oli jo ilta , kello kuuden nurkilla ja minulla oli vilu..Olin siis meditoinut kuutisen tuntia.!!... Lenkki/päiväkirjaani kirjoitin sinä iltana:
"Olin paratiisissa ja tulin takaisin"

7/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Viina ei oo hyvästä. Ei oo.

7/5-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Viinan  kirot...


Tulee   tämän vuoden  Marraskuussa  tasan  30  vuotta  , kun tänne  muutettiin    ja  ihan  pakosta(kin)  on  tullut  erilaisia  tuttuja  ympäriltä  ja  myös  kauempaakin. Olen jostakin  lukenut  että     ihmisella , muuttaa  sitten  kuinka  useasti  tahansa  ,  syntyy  asuinpaikkojensa  ympäriltä , noin  100 km  säteeltä noin  200   tuttua.  Osa  niistä, taikka niin sanotaan ,on  50/50  ystäviä  ja taikka sitten vihollisia   On sanomattakin  selvää  että    ystävien kanssa  menee  paljon  paremmin, kun niiden  vihulaasten  kans.
Aikamatkaajana   tiedän , tämän  50/50  %   johtuvan  ns Karman  laista ,  syy ja  seuraus  ,joka  seuraa  jokaista  meistä  edellisestä  elämästä  uuteen , tähän  nykyaikaan. Kuulemma  pitäsi  elää niin että  edellisen  elämän huonot  ajat/hetket  pitäisi  muuttaa  paremmiksi ja jos/kun  se onnistuu  , ei  seuraavaan elämään  enää jäää sitten liikaa  korjattavaa/maksettavaa.
¤¤¤
Sitten se  viina/alakoholi.
Opin   täällä alueella  tuntemaan   yhden  henkilön,  (sanotaan  häntä  vaikka Ossiksi)  ja   voi että  hän oli kova  ryyppäämään. Melkein  kauhulla  seurasin  Ossin  koheltamista ,  kevät,  kesät,  syksyt  sekä  talvet. Ympäripäissään , vuositolkulla , koko  ajan. Miten  useasti Ossi  juoksi  pitkin  peltojansa ,  pirua  pakenemassa , kova  meteli  vain  kuului , myös  öisin. Töitä hän  teki ,  mitä  jaksoi ,  muutaman viikon  kerralla  ja  taas  räkäkänniin.Useita  kertoja  nostin Ossin  ojasta  seliällään makaamasta  , melkein  hukkumaisillaan jo , kottikärryyn hänet  kiepautin   ja  kotiinsa  työnsin. 3 km matkan.
Olin  10000% jo varma ,ettei  Ossia  enää pitkään  elä ,  mutta  ohoh. Noin 
¤¤¤
3   vuotta sitten  Ossi  jätti  viinan   kertaheitolla , tuosta noin vain , putki  poikki , naps  , alkoi  liikkuumaan , kesällä  kävellen  ja talvella    hiihtäen.   Ossi  on kun  uudesti  syntynyt ,  ilman Helluntaalaasia , terves  puna  poskillaan , reipas  sekä  huumorintajuinen.  Myös  tänään Ossin  mettässä näin.  Hän meni toiseen suuntaan , Koronaa  väistellen ,  muutaman sanan  vaihdettiin  ja  taas  omille  poluillemme  mentiin.   Välillä  , taikka  aika useinkin  on tämä  elämä  sellaista  ihan  mukavaakin , varsinkin  kun  ulos/ottomiehiä/naisia ei  näjy.
¤
Ny tairan mennä  vähän syämään  ,  pari  kananmunaa , näkkileipää , sipulii  sekä  tonnikalaa , rypäleiitä  ja  kurkkuja  , paananin  ja  yhyren  omenan ja  jihuu. Niinja  lasillisen   havupuu-uutejuamaa  ja  maitua. Olen nimittäin putsannut  sokeri/pulla/pipari/jäätelö/kaffi/suklaa/karamelli/mössöä kehostani  , joka  on  salaa  päässy  sekoittamaan  kruppini   sisältä  päin. Poskekkin  on  mennyt  vähä  montulle , mutta  menköön . Se  oli  rasvaa  vaan  joka  siinä  2 kuukautta sitten oli.

Ekku Mattila.

Keksimäni vesi/vety/tykit. Ekku Mattila. Aikamatkaaja.

Vuonna 1996 keksin että teen vedellä sekä karpiitilla toimivan tykin ja niitä rakensin sitten 8 kappaletta.
Tykki toimii seuraavasti:
Ensin vettä kaadetaan piippuun , noin 5 litraa ja sitten 50 gramman karpiittipala perään . Kun se osuu veteen alkaa syntymään vetykaasua ja kun se kuumenee tykin piipussa tarpeeksi ( 5-6 sekunttia) syntyy kova räjähdys.
Jos karpiitin palan naulaa parin kiloiseen pyöreään puunpalaan , se piippuun , niin räjähdyksen voima sinkoaa sen noin 1 km päähän.
Puuammuksen lähtönopeus mitattiin ja se oli noin 180 metriä sekunnissa.Tykkini olivat ns lupavapaita , sillä aselainsäädäntö ei tunne vesi/karpiittiasetta.
Yritin keksinnöilleni patenttia , mutta ei onnistunut.
Noin 3 vuoden aikana kävin tykilläni niin häissä, kuin kihlajaisissa, tupaantuliaisissa ja synttäreissä. Kerran haluttiin että tulisin ampumaan 10 laukausta kun erään anoppi oli kuollut , mutta kieltäydyin.