2874-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
"Nyt saa riittää...."....
Soitin jokaiseen kolmeen työpaikkaani , ilmoitin että muutan maille, syntymäpitäjääni Alahärmään , joten otan lopputilin , kiitoksia teille ja hyvät jatkot ja suljin puhelimen.
Olin vuoden kaksi joutunut käymään lääkärissä , unettomuuteeni apua saamassa ja minulle oli annettu apteekin kautta saatavia voimakkaita unipillereitä. Aluks ne olivat 10-20 milligrammaasia ,sitten 50 :siä ja lopuksi 100 :sia. varsinkin 100 ;nen kyllä antoi unen, jollakin tapaa, mutta koko seuraavan päivän pää oli sikinsokin.
Juuri niitä satasia olinkin kerännyt ns talteen, sivuun , 80 kappaletta , myöhempää "tarkoitusta" varten.
Ja sen aika tuli.
Keväällä 1971 , Toukokuun alussa , osoitteessa Porvoonkatu 5-7 B 63 , yhdeksäs kerros ,iltapäivällä , kello noin 14,00 istuin ja odotin jääväni asuntoon yksin. Tiesin kun se tapahtuu, minulla olisi "hyvä aika" , kaksi tuntia , toteuttaa ns suunnitelmani ja kun se tapahtui , jäin yksin ja menin pieneen keittiöön. Otin kätkemäni 100 milligramman unipillerit , laitoin ne pienen kattilan pohjalle , jossa rikoin niitä isolla lusikalla jauhoksi , kaikki 80 . Kaadoin kattilaan vettä lämmitin sitä hiukan ja..........hitaasti join kattilan tyhjäksi. Noin puoli litraa. kaikki meni. Tunsin veden lämmön. Tiesin että se on nyt tässä. Kävin vielä asunnon parvekkeella , nostin kättäni maailmalle ja napsautin kasettisoittimessa Erkki Junkkarisen levyn soimaan , ruusuja hopeamaljassa , menin alkoviin ...ja....Hyvästi kaikki.Hyvästi elämä.Minä tulen kotiin.
Kotiin.
Jatkuuuuu..
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
"Nyt saa riittää...."....
Soitin jokaiseen kolmeen työpaikkaani , ilmoitin että muutan maille, syntymäpitäjääni Alahärmään , joten otan lopputilin , kiitoksia teille ja hyvät jatkot ja suljin puhelimen.
Olin vuoden kaksi joutunut käymään lääkärissä , unettomuuteeni apua saamassa ja minulle oli annettu apteekin kautta saatavia voimakkaita unipillereitä. Aluks ne olivat 10-20 milligrammaasia ,sitten 50 :siä ja lopuksi 100 :sia. varsinkin 100 ;nen kyllä antoi unen, jollakin tapaa, mutta koko seuraavan päivän pää oli sikinsokin.
Juuri niitä satasia olinkin kerännyt ns talteen, sivuun , 80 kappaletta , myöhempää "tarkoitusta" varten.
Ja sen aika tuli.
Keväällä 1971 , Toukokuun alussa , osoitteessa Porvoonkatu 5-7 B 63 , yhdeksäs kerros ,iltapäivällä , kello noin 14,00 istuin ja odotin jääväni asuntoon yksin. Tiesin kun se tapahtuu, minulla olisi "hyvä aika" , kaksi tuntia , toteuttaa ns suunnitelmani ja kun se tapahtui , jäin yksin ja menin pieneen keittiöön. Otin kätkemäni 100 milligramman unipillerit , laitoin ne pienen kattilan pohjalle , jossa rikoin niitä isolla lusikalla jauhoksi , kaikki 80 . Kaadoin kattilaan vettä lämmitin sitä hiukan ja..........hitaasti join kattilan tyhjäksi. Noin puoli litraa. kaikki meni. Tunsin veden lämmön. Tiesin että se on nyt tässä. Kävin vielä asunnon parvekkeella , nostin kättäni maailmalle ja napsautin kasettisoittimessa Erkki Junkkarisen levyn soimaan , ruusuja hopeamaljassa , menin alkoviin ...ja....Hyvästi kaikki.Hyvästi elämä.Minä tulen kotiin.
Kotiin.
Jatkuuuuu..
Ekku Mattila.