18/4-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Jatkuuuuuuuu....
Kului parisen vuotta ja vuokraisännällä alkoi mennä maatalous/sikalassaan ns ei hyvin.
Osmolla oli 400-600 kasvatussikaa , kolmessa eri sikalassa eikä raha meinannut enää riittää eläinten ruokaan. Kun erään kerran juoksin talon ohitse ihmettelin kun Osmolla oli isoja jäätyneitä tukinpaloja noin toista metriä pitkiä , sikalan nurkalla lumen peitossa ja selvishän se miksi.
Nuohooja oli huomannut saman , otti tarkemmin selvää ja huomasi tukinpalojen olevan nälkään kuolleita sikoja , 120 kappaletta , poliisit paikalle soitti , sekä Osmo kuulustelupöydän ääreen. Koska laskuja oli ja paljon ja ne jäivät maksamatta , niin konkka tuli , ulosotto paikalle , huutokaupan järjesti ja niin lähti Osmolta kaikki. Emäntäkin.
¤¤
Seuraavana aamuna Osmo ajoi Jalasjärven Syppiin, tililtaan viimeiset 35 markkaa nosti ja niillä huoltoasemalta autoonsa pensaa, Tamperetta kohti , autonsa ikkunoista sopivaa latoa etsimään. Vähää ennen Ylöjärveä , niin Osmo minulle kertoi , vasemmalla puolen tietä oli tienhaara , jossa luki Ökönmaa ja sinne hän autonsa nokan käänsi. Siellähän se sopiva lato oli.
50 metrin päässä tieltä , just niinkun tehty masentuneelle Osmolle.
Latoon hän käveli. Siellä oli vanhoja heinäpaaleja puoliväliin seiniä. Katon alaosa tukevasta "taakstualista" jossa on paksuja hirsiä poikittain ja heinäpaalin päältä Osmo hirttoköyttä sinne kiinnittämään , silmukkalenkin kaulansa ympärille ja valmiina paalin päältä alas hyppäämään.
..................
Niin kului, Osmon mukaan muutama minuutti , kului toinenkin ja pian 10 ;nenkin. Välillä hän kurkotti alaspäin ja varmisti köyden pitävyyttää kaulassaan ja odotti ja taas odotti. Mahaakin nälästä kouristi ja sydän hakkasi , huimasikin vallan. Se johtui sokerin puutteesta, koska Osmolla oli ns sokeritauti. kaiken köyhyyden lisäksi.
Kunnes.......Osmo näki mielessään ja melkein kuuli Ekun sanat pari vuotta sitten."Ei sulla mitään hätää ole....minkäänlaisia epäonnen merkkejä ei sussa näjy.....ole ihan rauhassa....anna mennä vaan......ajallas sitten kualet...anna mennä vaan ...kyllä sinä selviät".
Ja köyden kaulastaan irrotti , autolleen käveli ja elävänä Jalasjärvelle tuli. Nyt vanhempiensa taloon vauhtia ottamaan . Hän perusti myöhemmin pienen kaffi/ruokakaupan Seinäjoelle (rikuranteen) työskenteli siellä vuoteen 1989 saakka , kunnes otti ja kuoli.
1986 tsernopilli räiskäytti atomipölyään koko Euroopan päälle. Osmo(kin) sai pahan verisyövän ja teki ripit. Samoin samasta kylästä 11 muutakin menehtyi ja minä sain keuhkosyövän , joka todettiin 2001, mutta selvisin siitä Havupuu-uutejuoman ansiosta , jota join 600 milligramman pullon päivässä , kolmessa viikossa noin 100 pulloa.
Tälläistä tänään.
Hyvää iltaehtoota/viikonloppua sinne teille jokahittelle.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Jatkuuuuuuuu....
Kului parisen vuotta ja vuokraisännällä alkoi mennä maatalous/sikalassaan ns ei hyvin.
Osmolla oli 400-600 kasvatussikaa , kolmessa eri sikalassa eikä raha meinannut enää riittää eläinten ruokaan. Kun erään kerran juoksin talon ohitse ihmettelin kun Osmolla oli isoja jäätyneitä tukinpaloja noin toista metriä pitkiä , sikalan nurkalla lumen peitossa ja selvishän se miksi.
Nuohooja oli huomannut saman , otti tarkemmin selvää ja huomasi tukinpalojen olevan nälkään kuolleita sikoja , 120 kappaletta , poliisit paikalle soitti , sekä Osmo kuulustelupöydän ääreen. Koska laskuja oli ja paljon ja ne jäivät maksamatta , niin konkka tuli , ulosotto paikalle , huutokaupan järjesti ja niin lähti Osmolta kaikki. Emäntäkin.
¤¤
Seuraavana aamuna Osmo ajoi Jalasjärven Syppiin, tililtaan viimeiset 35 markkaa nosti ja niillä huoltoasemalta autoonsa pensaa, Tamperetta kohti , autonsa ikkunoista sopivaa latoa etsimään. Vähää ennen Ylöjärveä , niin Osmo minulle kertoi , vasemmalla puolen tietä oli tienhaara , jossa luki Ökönmaa ja sinne hän autonsa nokan käänsi. Siellähän se sopiva lato oli.
50 metrin päässä tieltä , just niinkun tehty masentuneelle Osmolle.
Latoon hän käveli. Siellä oli vanhoja heinäpaaleja puoliväliin seiniä. Katon alaosa tukevasta "taakstualista" jossa on paksuja hirsiä poikittain ja heinäpaalin päältä Osmo hirttoköyttä sinne kiinnittämään , silmukkalenkin kaulansa ympärille ja valmiina paalin päältä alas hyppäämään.
..................
Niin kului, Osmon mukaan muutama minuutti , kului toinenkin ja pian 10 ;nenkin. Välillä hän kurkotti alaspäin ja varmisti köyden pitävyyttää kaulassaan ja odotti ja taas odotti. Mahaakin nälästä kouristi ja sydän hakkasi , huimasikin vallan. Se johtui sokerin puutteesta, koska Osmolla oli ns sokeritauti. kaiken köyhyyden lisäksi.
Kunnes.......Osmo näki mielessään ja melkein kuuli Ekun sanat pari vuotta sitten."Ei sulla mitään hätää ole....minkäänlaisia epäonnen merkkejä ei sussa näjy.....ole ihan rauhassa....anna mennä vaan......ajallas sitten kualet...anna mennä vaan ...kyllä sinä selviät".
Ja köyden kaulastaan irrotti , autolleen käveli ja elävänä Jalasjärvelle tuli. Nyt vanhempiensa taloon vauhtia ottamaan . Hän perusti myöhemmin pienen kaffi/ruokakaupan Seinäjoelle (rikuranteen) työskenteli siellä vuoteen 1989 saakka , kunnes otti ja kuoli.
1986 tsernopilli räiskäytti atomipölyään koko Euroopan päälle. Osmo(kin) sai pahan verisyövän ja teki ripit. Samoin samasta kylästä 11 muutakin menehtyi ja minä sain keuhkosyövän , joka todettiin 2001, mutta selvisin siitä Havupuu-uutejuoman ansiosta , jota join 600 milligramman pullon päivässä , kolmessa viikossa noin 100 pulloa.
Tälläistä tänään.
Hyvää iltaehtoota/viikonloppua sinne teille jokahittelle.
Ekku Mattila.
