torstai 23. huhtikuuta 2020

Voehan poijaat ja miksei plikakkin.

23/4-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.


Eilen illalla  tuumasin että jospa  huamenna  sotken  polokumasiinalla  pitkin ja poikin  ja koska olen sanani mittaanen miäs, niin  niinpä  sen tänään  teinkin.
Kahareksalta   aamulla  lähdin ,  ensin  Kauhajoen  keskukseen .  entisen  meijerin  kohdalta  nappasin  kuvan, jonka jo näittekin  ja  sitten sinne  tänne  ja  vähän tuonnekin  suuntaan , Sotkan  mäjen  kohdalta   koukkasin   takaasin kotiani  päin ja  vanhaa Kurikan  tietä  tornini  juurelle.
Kilomeetereitä  tuli  tarkasti    29,5 ,  joten    aika kiva  reissu , vaikka  välillä  pohjoostuuli  jäährytti  mua.
Mutta......se  "pääasia"  tuloo ny:
¤¤
Kun teeveen avasin  ,äsken , niin  yäkgläkanavalla    tuli   ohojelma  jostakin  ramarasta.....ramarasta.Se  tarkoottaa  kuulemma  että  jokku  muunmaalaaset  muahantulleet   ovat aloittaneet  sellaasen  vanahan  tavan, joka  kestää  kuukauren  putkeen.  Sen aikana  ei  saa  , laupias  taevas , aurinkon  nousun  ja  sen laskun  välillä  syärä yhtään  mitään, ei  saa juara, ei nairakkaan,  polttaa  tupakkia   ei  puhua kestään ilikiää sanaa  ja  pitää olla  siis  hiliaa   vähä  niiku  Epyktin  muumiot..
¤¤
Mutta  antakaas  olla......heti kun  auarinkoo  paienuu  horsontin taakse , niin  irunmoosta  vauhtia  jääkaappiin  ja  syömään  että maha  natisoo, viiniä   kannukaupalla  kurkhuun , nairaan niinmaan erskeleesti että , juarutaan  toisista ,  mölistään  ja  riirellään   jotta  karteekit  heiluu.   Ja  tupakit  käryää  että  huanhet on  savua  täynnä. Koko  yä.
¤¤¤
Mutta  onneksi.  Tätä  raamaaraahtia  kestää vaan  kuukauren verran  ja  kun se päättyy , niin  saa  olla  taas  ihan kuten ennenkin.  Mutta  kas , kas.....onpas kello jo palio.  Ny  meen  rasvaamaan  polokupyäräni  kettinkit. Ne  vähän  rahisi  .
Hyvää  päivänjatkoa  jokaaselle  teistä.

Ekku Mattila.