torstai 9. huhtikuuta 2020

Tälläistä tänään......."Karvian uutisia".

9/4-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.

Kohta  tulee sellaasta  asijaa  ,että  teitin kannattaa istua vaikka.
::
Olen  harrastanut  meditointia   aika  pitkään  ja  varsinkin  vuonna  1969, 1973  sekä  nyt  2020  noin   3  kuukautta.  Näiden vuosien välillä meditointini  ei ollut ns  jokapäivästä , vaan  silloin tällöin  ja mennyt  pitkiäkin  aikoja  etten  ole  "päässyt  sinisten pilvien päälle".
Vuonna   1969   sain  vakioveikkauksessa   12  oikein   tuloksella  noin  14,500  mummon markkaa  ja  se  auttoi   hyvin pitkälle , varsinkin   laskujen maksussa. Sinä  Sunnuntai-iltana  kun  löysin  täysosuman  kupongistani kuulin  3  kertaa  äänen, joka  sanoi :
"Tämän    rahan  jonka sait on  vain forskottia ,  tulet saamaan miljoonia  ja osalla   sinun pitää  rakentaa  pyrämidi". Luulin  että  pian koittaa  se    raha-aika  joka  mahdollistaa  pyrämidin rakentamisen , mutta  ei. Kun  hain  Helsingin    KOP:sta  voittamani  rahat , niin  lupasin että jos  se  miljoonavoitto  joskus  tulee, niin  lupaan antaa  siitä 10%  Uukuniemen orpokodille ,  joka  sijaitsi  lähellä Itärajaa  , nykyisin  Ristiinassa (Mikkeli) Parikanniemessä.
Joka  vuosi odotin  rakennusmahdollisuutta  Pyrämidille , mutta  ei niin ei. Siihen  Pyrämidiin  olisin valinnut  maailman parhaat  henkisen  tiedon  omaavat , profeetat , sekä  parantajat   kautta  maailman.
Vuonna  1973   otin  työpaikastani    5  kuukauden  loman, ostin moottoripyörän  sekä  ajelin  29000  km  ympäri Suomen. Silloin olin parhaimmmillani  mitä tulee  meditoimiseen , jota  harrastin  päivittäin . En  tiedä  tarkasti  minkä takia, mutta  juuri  1973  näin ja koin  erityisen paljon  lentäviin lautasiin , humanoideihin  sekä  kummituksiin   liittyviä  tapahtumia  ja  joista olenkin  jo  kirjoittanut  niin  polgiini kuin myös  someseinälleni.  1973  onnistuin  jopa  pääsemään  "sinisten pilvien päälle" ,  sinne  jonnekin , ajan  sekä  normaalin tajunnan   yläpuolelle. Sen meditoinnin  aikana  olin "jossakin"  6  tuntia, vaikka  kaikki tuntui  tapahtuvan  muutamassa minuutissa  ja  muistan miten pettynyt  olin , kun  palasin (jouduin)  takaisin  maan päälle....
¤¤
Nyt  vuonna  2020  olen  meditoinut  jälleen jonka  aloitin noin  3  kuukautta  sitten. Melkein  heti  sen  alettua  tunsin  voimakkaasti että  sen ohella  minun olisi  aloitetettava  paastokuuri  joka  on jatkunut  kohta  vajaa  2  kuukautta. On mahtava  tunne kun  elimistöstä  poistuu  ylimääräinen  rasvakuona/teollisuusmyrkyt  sekä  muut  turhat  "pullamössöt". Tiedän olevani  juuri  oikealla  hengen tiellä (taas) ja  olin  valmiina  ottamaan vastaan mitä on  tulossa.
¤¤
Ja  se  "jokin" tapahtui tänään 9/4-2020 , Karviajärven  rannalla, noin kello  10,00.
Jo  eilen  illalla  tiesin että minun on pakko  käydä  Karvialla ,  täältä  noin  50 km päässä  ja  aamulla 09,00  niin teinkin. Kuten  ennenkin ,en  tiennyt  minkä  takia  sinne pitää  mennä , mutta  sen tiesin (taas) sen   selviävän  myöhemmin. Ensin  ajelin Karvian keskukseen,  sinne  ja tänne kuin etsien jotakin, sinne   ja  taas  tänne , kunnes  otin  suunnan  takaisin   jonnekin  ja  kun oikealla  puolen  tietä  oli kyltti  uimaranta, käännyin sinne. Jokin sinne  suuntaan veti.
Paikalla oli  joku  varastokoppi , laiturin  tapainen , veneitä  kaksi/kolme, eikä muuta.  Yhtään ihmistä  ei näkynyt, niin luulin  ensin, mutta  erehdyin. Kävelin  autostani  muutaman metrin sekä otin  3 kuvaa  , koska  ilma  oli  todella hieno  sekä  keväinen. Äkkiä  havaitsin  vasemmalla  puolella rannalla veneen joka oli  ns oikeinpäin ja  sen  takana  seisovan  ihmisen  hahmon.
Hän oli  mies , noin  70-80  ikäinen , pitkä  hopeanvärinen  tukka , olkapäillle saakka , parta  sekä  pitkät  roikkuvat  viikset. Sanaakaan hän ei  sanonut , katseli  minuun  päin ,  jollakin  lailla  hymyssä  suin.
Tervehdin ja  hän nyökkäsi.Sanoin että  on  vähänlaisesti liikettä kun se koronaviiruus  jyllää  ja  taas hän nyökkäsi.Sanoin että  jopa  kevättä  pukkaa  kunnolla  ja  jälleen  hän nyökkäsi  vain. Meidän  väliä oli  noin  6-7  metriä ,enkä  aikonutkaan  mennä  lähemmäksi , sillä  ajattelin  miehen  olevan varuillaan  koronaviiruksen takia. Hetken kuluttua  sanoin  lähteväni  takaisin kauhajoelle  sillä asun siellä  ja  mies  sanoi......" minä asun Uukuniemellä".....
Arvakkaapas  miten  yllättynyt  olin.?. Nostin  hänelle  kättäni,  nousin autooni  ja  lähdin  kohden Kauhajokea. Tiesin  ja olen yhä  varma siitä  että  jos olisin  kääntynyt  takaisin  siihen  uimarantaan, niin  se olisi ollut  autio  sekä  tyhjä. Uukuniemen  paappaa  ei olisi  enää  näkynyt.
Hän oli  henkinen oppaani,  tuolta  jostakin, sinisten pilvien päältä   ja  tuli hetkellisesti  näkyväksi, oikeaan aikaan ja oikeassa   paikassa. Hän  antoi  minulle rohkeutta   jatkaa  henkisen  tiedon tiellä..
Minä kiitän ja kumarran.  Jumala on.
Ihmeellinen  on  tämä  henkinen  maailma.

Ekku Mattila.