8/4-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
taas pukkaa tunnustuksia tualta Wanahasta aijasta , jolloin molin nuari ja synnitöön.
Enää ennoo.
:Alahärmän Voltissa , lähellä rautatietä oli Eetlan paari, jota piti jumalattoman riskinolooneen nainen.(kutsutaan häntä vaikka Eevaksi ) Silloli kärekkin paksut ja karvaaset vähä kun kipparikallella ja kova ääni. Usein jos joku liikaa siellä paaris rikuneerasi , niin Eeva otti syyllistä niskaperseotteella kiinni , nakkasi pihalle että paarin ovet hetken aikaa klapaji. Siinä oli sellaaseet heiluriovet jokka aukes niinku keskeltä. Vähä kuten villin lännen saluunoissa enenvanhaan.
Paaris oli myöskin sellaaneen klipperipeli, jossa pyäriä kuula napsutteli matkallaan alas erilaisia vipuja ja joka kerta kun se osui johonkin ns hyvään saumaan , koneessa alakoi tulla näkyville numeroita. Kun siihen työnsi vaikka 20 pennisen ja veti sellaasesta vetonupista , joka antoi kuulalle vauhdin ,niin peli alkoi.
Voi että poijaat.....se kone oli sillai vinos että kuula alkoi tulemaan alas. En "taira" ihan muistaa kuka meistä kolleista sen ensin keksi , mutta jos just oikealla hetkellä nosti sen koneen etupäätä, silloin kun se antoi paljon pisteitä , niin kyllä alkoi kova nakutus. Jos sai määrätyn määrän pisteitä , Eeva toi kaffipaketin ja jos vähää enee niin kaks pakettia.
Suunnilleen muutaman päivän me sitä "pelattiin" kun Eeva hyväkäs meirän touhuamisen äkkäsi.
Ensin pihalle lensi Kankhan Mauri. Sitten Mattilan Pentti. Viimeiseksi mä. Vähän otti kumpaankin kyynärpäähän kipiää kun ne kopaji siihen heiluriovhen.Niinja niskasta kans. Oli sillä Eevalla kovanlainen ote.
Lisärangaistuksena me saatiin kaharen viikon porttikiallon , mutta ei se palioa haitannu. Ruvettiin käymään Saagan ja Matin paaris , joka oli vain 30 meeterin pääs.
Voi että.Oli ne aikoja.Oli ne.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
taas pukkaa tunnustuksia tualta Wanahasta aijasta , jolloin molin nuari ja synnitöön.
Enää ennoo.
:Alahärmän Voltissa , lähellä rautatietä oli Eetlan paari, jota piti jumalattoman riskinolooneen nainen.(kutsutaan häntä vaikka Eevaksi ) Silloli kärekkin paksut ja karvaaset vähä kun kipparikallella ja kova ääni. Usein jos joku liikaa siellä paaris rikuneerasi , niin Eeva otti syyllistä niskaperseotteella kiinni , nakkasi pihalle että paarin ovet hetken aikaa klapaji. Siinä oli sellaaseet heiluriovet jokka aukes niinku keskeltä. Vähä kuten villin lännen saluunoissa enenvanhaan.
Paaris oli myöskin sellaaneen klipperipeli, jossa pyäriä kuula napsutteli matkallaan alas erilaisia vipuja ja joka kerta kun se osui johonkin ns hyvään saumaan , koneessa alakoi tulla näkyville numeroita. Kun siihen työnsi vaikka 20 pennisen ja veti sellaasesta vetonupista , joka antoi kuulalle vauhdin ,niin peli alkoi.
Voi että poijaat.....se kone oli sillai vinos että kuula alkoi tulemaan alas. En "taira" ihan muistaa kuka meistä kolleista sen ensin keksi , mutta jos just oikealla hetkellä nosti sen koneen etupäätä, silloin kun se antoi paljon pisteitä , niin kyllä alkoi kova nakutus. Jos sai määrätyn määrän pisteitä , Eeva toi kaffipaketin ja jos vähää enee niin kaks pakettia.
Suunnilleen muutaman päivän me sitä "pelattiin" kun Eeva hyväkäs meirän touhuamisen äkkäsi.
Ensin pihalle lensi Kankhan Mauri. Sitten Mattilan Pentti. Viimeiseksi mä. Vähän otti kumpaankin kyynärpäähän kipiää kun ne kopaji siihen heiluriovhen.Niinja niskasta kans. Oli sillä Eevalla kovanlainen ote.
Lisärangaistuksena me saatiin kaharen viikon porttikiallon , mutta ei se palioa haitannu. Ruvettiin käymään Saagan ja Matin paaris , joka oli vain 30 meeterin pääs.
Voi että.Oli ne aikoja.Oli ne.
Ekku Mattila.
