26/4-2020.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Jaaatkuuuuuuuuuu..
Eiku istumaaan siihen kotiportailleni ja ihmettelin mailman menoa, joka paikkaan erelleen särki ja olotila oli ettensanoisi surkia. Eniten mua itutti Oppelin kohtalo , taikka sen muato, joka näkyi kun Ikolan Pekka, ihan siitä naapurista sen Valametillaan siine meirän markille raahasi.....Auto oli maraltunut aika palio.Joka ikkuna mäsänä, takaovet retkotti ,kun kualleen harakan siivet ja katto oli menny lythyn. Etupyäräkkin sojotti sinne ja tänne , melekeen sivuttain kumpikin. Oli se auton raato kauhia näky. Oli. Oli.
¤¤
Ja porukkaa alakoi siihen paikalle tulemaan. Siinä oli vähä niinku markkinat menossa , kovaa pulinaa vaan kuului ,eikä sanoista meinanut selevää saara. Kaikkihan mua nopiaa lääkäriin määräämään , mees ny Emppu (siihen aikaan mua sanottiin siksi) mees ny.Mees ny. Mutten en meinanukkaan niin teherä.Jotakin limua äitee mulle tuvasta haki , punaasta hotapuluveria suuhun ja voi poijaat kun se vasta oli pahaa. Melekeen kun hapanta siankusta koko plääke. Enkä lääkäriin menny. E.
¤¤¤
Koska olin jo siihen Wanahaan aikaan , sanani mittaaneen miäs, kuten tänäänkin, niin tunnin päästä siitä istuin linia-auto Haldiinin takapenkillä suuntana Ylihärmä , jonne mulloli niinku asiaa. Salaa koetin siellä istuessani verta sylykiä penkin sivuille , ettei kukaan nähäny ja yhä ruppiani särki niinmaan ergeleesti että.
Mutta kas......otti muutaman viikon/kuukauden/kolomattakin ja jopa alkoi tulla Ekkupoika kuntoon. Kun saman vuoden syksyllä muutin Helesinkhin , niin yhyres tyäpaikas oli tapana mennä/joutua/oli pakko , rongteniin ja kun kuvat oli valamiina mun kutsuttiin talon plääkärin vastaaotolle.
Kuvasta näkyi:
Arpi luussa vasemmalla pualen selekälastaa.Kaks kylykiluuta kans vasemmalla pualella kärsineet.Kolome oikean pualen kylykiluuta vääntyneet ja rustottuneet. Yksi niistä painaa koko ajan (tänäkin päivänä) keuhkopussia. Joku päivä se saattaa puhujetakin ja sitten on vissiin kiirus....... Kurkunpäässä pieni repeytymä , Härmäläisittäin "palakhenkiäli" joka näkyy siellä yhä tänäkin päivänä . Niin on sanoneet moni plääkäri kun kurkuuni ovat taskulampuillansa luuranneet.
Ei siinä mitään. Aika hyväs kunnos oon kuiteskin. Mitä ny nuppi ei ole parantunut. Se taisi saara liian kovia iskuja. Vähä niinku vanahalla ammattinyrkkeilijällä sanoisin.
Vai ???..köh.
Ekku Mattila.
Ekku Mattila.
Aikamatkaaja.
Jaaatkuuuuuuuuuu..
Eiku istumaaan siihen kotiportailleni ja ihmettelin mailman menoa, joka paikkaan erelleen särki ja olotila oli ettensanoisi surkia. Eniten mua itutti Oppelin kohtalo , taikka sen muato, joka näkyi kun Ikolan Pekka, ihan siitä naapurista sen Valametillaan siine meirän markille raahasi.....Auto oli maraltunut aika palio.Joka ikkuna mäsänä, takaovet retkotti ,kun kualleen harakan siivet ja katto oli menny lythyn. Etupyäräkkin sojotti sinne ja tänne , melekeen sivuttain kumpikin. Oli se auton raato kauhia näky. Oli. Oli.
¤¤
Ja porukkaa alakoi siihen paikalle tulemaan. Siinä oli vähä niinku markkinat menossa , kovaa pulinaa vaan kuului ,eikä sanoista meinanut selevää saara. Kaikkihan mua nopiaa lääkäriin määräämään , mees ny Emppu (siihen aikaan mua sanottiin siksi) mees ny.Mees ny. Mutten en meinanukkaan niin teherä.Jotakin limua äitee mulle tuvasta haki , punaasta hotapuluveria suuhun ja voi poijaat kun se vasta oli pahaa. Melekeen kun hapanta siankusta koko plääke. Enkä lääkäriin menny. E.
¤¤¤
Koska olin jo siihen Wanahaan aikaan , sanani mittaaneen miäs, kuten tänäänkin, niin tunnin päästä siitä istuin linia-auto Haldiinin takapenkillä suuntana Ylihärmä , jonne mulloli niinku asiaa. Salaa koetin siellä istuessani verta sylykiä penkin sivuille , ettei kukaan nähäny ja yhä ruppiani särki niinmaan ergeleesti että.
Mutta kas......otti muutaman viikon/kuukauden/kolomattakin ja jopa alkoi tulla Ekkupoika kuntoon. Kun saman vuoden syksyllä muutin Helesinkhin , niin yhyres tyäpaikas oli tapana mennä/joutua/oli pakko , rongteniin ja kun kuvat oli valamiina mun kutsuttiin talon plääkärin vastaaotolle.
Kuvasta näkyi:
Arpi luussa vasemmalla pualen selekälastaa.Kaks kylykiluuta kans vasemmalla pualella kärsineet.Kolome oikean pualen kylykiluuta vääntyneet ja rustottuneet. Yksi niistä painaa koko ajan (tänäkin päivänä) keuhkopussia. Joku päivä se saattaa puhujetakin ja sitten on vissiin kiirus....... Kurkunpäässä pieni repeytymä , Härmäläisittäin "palakhenkiäli" joka näkyy siellä yhä tänäkin päivänä . Niin on sanoneet moni plääkäri kun kurkuuni ovat taskulampuillansa luuranneet.
Ei siinä mitään. Aika hyväs kunnos oon kuiteskin. Mitä ny nuppi ei ole parantunut. Se taisi saara liian kovia iskuja. Vähä niinku vanahalla ammattinyrkkeilijällä sanoisin.
Vai ???..köh.
Ekku Mattila.
